30.1.2012

CHILEN SERTIFIKAATIT

30.1. CHILESSÄ JAETTIIN SERTIFIKAATTEJA
Kestävän kehityksen projekti Chilen viininvalmistuksessa alkaa päästä kunnolla vauhtiin, kun 14 tilaa on saanut virallisen sertifikaatin Wines of Chilen 2020-projektissa. Projekti tähtää Chilen olevan uuden maailman ykköstuottaja laadun, kestävän kehityksen ja viinien monipuolisuuden suhteen vuoteen 2020 mennessä. ”Certified Sustainable Wine of Chile”- leimaa saavat etiketeissään ja markkinoinnissaan käyttää Anakena, Arboleda, Caliterra, Casa Silva, Cremaschi Furlotti, Emiliana, Errázuriz, Montes, MontGras, Stanta Cruz, Santa Ema, Santa Rita, Ventisquero ja Vía Wines.
Viininviljelyn kohdalla Chilessä päästäänkin melko helpolla ekologisesti ajatellen, sillä maan viljelyolosuhteet ovat maailman parhaiden joukossa. Näiden sertifikaattien merkityksestä on oltu montaa mieltä, sillä suurimmalla osalla kuluttajista ei ole aavistustakaan, mitä ne oikeasti tarkoittavat. Chilestä haetaan edelleen kovista markkinointiyrityksistä huolimatta eniten viinejä, joissa hyvä laatu kohtaa edullisen hinnan kanssa.
Viiniä viljellään Chilessä noin 120.000 hehtaarilla, Carmeneren laatua on saatu hilattua paremmaksi ja uusia istutuksia tehdään varsinkin viileille alueille. Maan hinta on sitä kautta nousussa ja rypäleistäkin saa hyvän menekin takia rahaa varsin mainiosti.
Chilen tuottajat eivät silti aio luovuttaa yrityksissään saada korkealaatuisempia ja kalliimpia viinejä maailmanmarkkinoille. MOVI ”Movement of Independent Vintners” on 19 pienen tuottajan perustama yhdistys, joka markkinoi yhdessä laatuviinejään, joiden tuotanto on noin 40.000 laatikkoa vuodessa.                2/3 menee jo vientiin ja koko Chilen tuotannosta 70 %, josta 40 % on bulkkiviiniä. Kolme yritystä, Concha y Toro, Santa Rita ja San Pedro tuottavat 84 % koko maan viineistä ja yhdessä Santa Carolinan kanssa kattavat kaikesta viedystä viinistä noin puolet. MOVIn viinien hinnat liikkuvat 90 taalan kieppeillä laatikolta (FOB), kun keskihinta muille viineille on 28 dollaria per laatikko.

27.1.2012

CHAPOUTIER SAMPPANJANTEOSSA

SAMPPANJAA CHAPOUTIERILTA
Rhônen viiniguru Michel Chapoutier laajentaa jälleen ja tuo markkinoille 2014 ensimmäisen samppanjansa, joka miehen tavoista poiketen ei ole biodynaaminen, mutta kemikaaleja on kuitenkin säästelty. Prestige Cuvée valmistetaan Champagne Devaux´n kanssa hankitun tarhan 35-vuotiaiden köynnösten Pinot Noirista sekä muilta viljelijöiltä hankitusta Chardonnaysta Montgueux´n kalkkisilta rinteiltä. Tulollaan on 6000 pulloa samppanjaa, jossa ei ole malolaktista käymistä eikä jäännössokeria.
Chapoutierilla on Rhônen lisäksi ennestään yhteistyötä mm. Alsacessa, Portugalissa ja Australiassa ja tämä samppanjakin tullaan myymään Devaux´n brändin alla.

26.1.2012

ROEDERER CHAMPAGNEN SUURIMMAKSI LUOMUVILJELIJÄKSI

26.1. ROEDERER LISÄÄ BIODYNAAMISTA VILJELYÄ
Louis Roederer on kasvanut Champagnen suurimmaksi biodynaamiseksi viljelijäksi ostettuaan 14 hehtaaria Leclerc Briantin viinitarhoja. Ennestään orgaanisia/biodynaamisia tarhoja oli 26 hehtaaria ja talon luonnonmukainen viljelyprojekti alkoi jo vuonna 2000, mikä ei ole ollut Champagnen alueella aivan riskitöntä.
Osa Roedererin tarhoista on orgaanisia ja osa biodynaamisia, mutta pulloissa ei tulla näkemään merkintöjä sertifikaateista. Kyse on talon pääviinintekijän Lécaillonin mukaan enemmän kokeiluista laadun parantamiseksi. Uusimmalla 14 hehtaarin alueella on sen entinen omistaja Pascal Leclerc aloitellut luonnonmukaista viljelyä jo 1970-luvulla ja täysin biodynaamisiksi tarhat muutettiin vuonna 2000.

25.1.2012

PALSTAVIINEJÄ RIOJASTA

25.1. PALSTAVIINEJÄ RIOJASTA
Rioja tekee kaikkensa päästäkseen takaisin viinimaailman kärkiporukkaan. Alueellisuutta sekä maaperän tärkeyttä halutaan nostaa täälläkin korokkeelle. Alueen tuottajat pyrkivät saamaan markkinoille lisää palstaviinejä, jotta terroir-ajattelu Riojassakin saisi parempaa tunnustusta.
Robert Parkerin joku vuosi sitten palstaviineille antamat huippupisteet eivät tällä hetkellä Espanjassa paljon paina. Maassa kohistaan viinitaloilta kerätyistä rahoista ja jututettuani joitakin kuuluisia tuottajia, asian uskotaan olevan pitkään vaiettu totuus. Summat ovat lehtitietojen mukaan 20.000- 40.000 euron luokkaa viinitaloa kohden, eli aivan pikkusummista ei ole kyse. Myös Master of Wine-instituutti on ilmoittanut käynnistäneensä omat tutkimuksensa asian tiimoilta, sillä varojen keräämisestä epäilty Pancho Campo on instituutin jäsen.
Joka tapauksessa palstaviineille yritetään saada huomiota maailmalla ja asiaa auttaa takuulla Prioratosta kotiseudulleen palannut viiniguru Alvaro Palacios. Palacios uskoo alueellisuuden tärkeyteen ja toivoo, että Riojan eri alueiden ominaisuuksia korostettaisiin samoin kuin Bordeaux´ssa. Alvaro Palacioksen sadan hehtaarin perhetila sijaitsee Alfaron kylässä ja hän on mm. vuosittain kasvattanut vanhoista köynnöksistä valmistetun Garnachan määrää. Muutaman vuoden kuluttua on odotettavissa single vineyard-Garnacha Valmiran tarhalta, jota jäämme innolla odottamaan. Tuotantomäärät ovat valitettavasti kovin pieniä ja suurin osa viineistä jää kotimaan kulutukseen.
Tuottajat haluaisivat myös mainita etiketissä yksittäisen kylän nimen Ranskan tyyliin, mutta ainakin toistaiseksi paikallinen viininvalmistusta valvova elin, Consejo Regulador, pistää kapuloita rattaisiin.

22.1.2012

Johan & Nyström



Katajanokalta, Sipulin ja Nokan välistä, löytyy opettavainen kahvilakokemus. Ruotsista Suomeen levinneen Johan & Nyströmin konseptimyymälä. Paikka on kahvilan, kaupan, toimiston ja koulutustilan välimuoto. Kahveina löytyy vaihtuva valikoima talon omia paahtoja eri tavoin valmistettuna. Löytyy espressoa ja sen johdannaisia, drippiä ja Aeropressiä. Kaikki tehdään juuri vain sinulle, pavut jauhetaan juuri ennen kahvin tekoa. 

Nautiskelun lisäksi tarjolla on mahdollisuus maistella vaikkapa eri alueiden kahveja ja hämmästyä kuinka paljon eroja niissä oikeasti on!
Myynnissä on kahvien lisäksi teetä, kuppeja, suodattimia ja kaikkea muuta kahvinautinnon turvaavaa tarviketta!
Oiva pysähdyspaikka, kun on menossa Vinoteekkiin viinejä maistelemaan.

18.1.2012

Pöltsamaa Kuldne 2005


Vuosikertaomenaviiniä Virosta, onko siinä mitään järkeä?
Yllätyksekseni siinä on ja paljon! 
Viini oli tumman keltainen. Tuoksu oli mausteinen, kanelia, muskottia, maustepippuria ja toki kypsää omenaa. Suussa viini oli makea, sopivasti happoja tasapainottamassa kokonaisuutta. Paljon kypsää omenaa, mausteita, kehittyneisyyttä eli omenankotaa. Korkea alkoholi, 14%, ei tunnu häiritsevänä. Kokonaisuutena kauniisti ikääntynyt mukava viini! Se ei yritä olla muuta kuin on, eli hieno makea omenaviini.
Tuottaja Pöltsamaa on ymmärtääkseni merkittävin Viron hedelmäviinien tuottaja. Tämä Kuldne edustaa heidän tuotantonsa huippua. Vuosikerta 2005 on pyörinyt mielestäni muutaman vuoden kaupoissa noin kymmenen euron hintaan. Samasta sarjasta löytyy myös 2003 mustaherukkaviini.
Miksi suomalaiset tilaviinien tuottajat eivät tee tämän tyylisiä herkkuja?

15.1.2012

Rhône á la Kalifornia




Voiko Rhônen kopioida rapakon taakse? Voi, jos kysyy Rhône Rangers porukalta. Nämä valtavirran ulkopuolella intohimoisesti viiniin suhtautuvat pioneerit ovat tehneet Rhônen lajikkeista viiniä 1980-luvulta alkaen. Vuosien varrella ovat saaneet suuren joukon seuraajia ja innostaneet uusia viljelijöitä hyppäämään mukaan. 
Vuoden 2011 lopulla Helsingin Munskänkarna piti tastingin teemasta, jonka sain kunnian alustaa. Viinit oli hankittu Alkosta ja UK:sta. 
Sokkona olisin yhdistänyt ne Kaliforniaan, mutta ajatukset eivät olisi menneet Rhônen suuntaan. Tyyli oli kovin jenkkimäinen, isoja, runsaita ja paljon alkoholia. Ainoa, josta saatoin kuvitella löytäväni jotain esikuvaa muistuttavaa oli Esprit de Beucastel, sen pienoinen likaisuus oli poikkeavaa muihin nähden ja se oli vähemmän runsas kuin muut. 
MItä tästä opin, varo kopioita:) Tämä ei tarkoita, että nämä olisivat olleet huonoja viinejä, päinvastoin. Niitä ei vain oikein voi verrata ”alkuperäisiin”. Hinnaltaan nämä maistetut pullot liikkuivat 20-70€ välillä. Tämä ei ole paha hinta laadukkaisiin kalifornialaisiin verrattuna. Viinit olivat tyylinsä klassikoita, eli satsaamalla muihin lajikkeisiin kuin CS:ään saa samalla rahalla parempaa viiniä Kaliforniasta! Valitettavasti saatavuus meillä on kovin vaatimaton.
Jos samanlaatuisen setin olisi kerännyt oikeista rhônelaisista, olisi hintaa tullut reilusti enemmän. Tämä johtuu pienemmistä viljelyalueista ja maineesta. Ja kai vielä on trendikästä juoda Rhônea? Kiitos Wine Advocaten ja Wine Spectatorin pisteille alkuperäisille viineille:)
Maistetut viinit olivat:
’Ladi's Vineyard' Syrah 2001, Deerfield Ranch
Syrah, Bien Nacido Vineyard 2006, Qupé Winery
’Patrina' Syrah 2008, Alban
GSM 2009, Hahn
Le Cigare Volant 2005, Bonny Doon
Phantom 2006, Bogle
Esprit de Beaucastel Rouge 2006, Tablas Creek
ja ”pakollisena Zininä” Geyserville 2008, Ridge Vineyards

10.1.2012

VIINITRENDIT 2012 - PAKKAUKSET


10.1. VIINITRENDEJÄ 2012 – PAKKAUKSET
Kestävä kehitys näkyy ennustusten mukaan tänä vuonna viinipakkauksissa ja tuottajat siirtyvät yhä enemmän kevyempiin pulloihin, tetroihin ja jopa paperista valmistettuihin pulloihin, joita löytyy jo Englannin viinikauppojen hyllyiltä. Kierrätettävästä paperista valmistettu pullo painaa ainoastaan 55 g, kun normipullon paino on puolisen kiloa. Tetrat ja paperipakkaukset ovat siis tulleet jäädäkseen.
Eettiset arvot nostavat päätään vaikeina taloudellisina aikoina, toteaa The Drinks Business. Se raportoi myös Chilen viinijätin Errazurizin päätöksestä keventää kaikkien viinipullojensa painoa. Errazuriz ja Caliterra tulevat jatkossa myös hyödyntämään kohdemaassa pullotusta mahdollisuuksien mukaan.

9.1.2012

ALBARIÑOLLE SEURAA


9.1. ALBARIÑOLLE SEURAA
Espanjan Galiciassa elvytellään valkoista alkuperäislajiketta Caiño Blancoa maailmanmenestystä saavuttaneen Albariñon seuraksi. Rias Baixas-tuottaja, Terras Gauda, viljelee lajiketta 20 hehtaarilla ja aloitti La Mar-viinin tuottamisen vuonna 2009. Näitä hehtaareja enempää lajiketta ei tällä erää alueelta juuri löydykään. Tästä viinistä löytyy Caiño Blancon lisäksi 15% Albariñoa ja tuotanto on noussut 20.000 pulloon. Terras Gauda kuvaa viinistä löytyvän vastaleikatun ruohon aromeja sekä kypsää trooppista hedelmää yhdistettynä korkeaan happoisuuteen, joka antaa viinille jämäkkää rakennetta ja pituutta.
Caiño Blanco ei ole kovinkaan satoisa ja sen viljelyn hankaluus sekä korkeat tuotantokustannukset ovatkin saattaneet lajikkeen lähes sukupuuttoon sillä välin, kun Albariño on porskuttanut suosiossa.

8.1.2012

Joh. Jos. Prüm Wehlener Sonnenuhr feine Auslese 1966



Juhlakauteen kuuluu luonnollisesti vakavat viinit, peruslaadut voi jättää tylsään arkeen:)
Tähän ajatukseen sopii loistavasti reilusti vanhainkotipäiviä viettävä huippu Riesling! Eli maistettavana Joh. Jos. Prüm Wehlener Sonnenuhr feine Auslese vuodelta 1966.
Viini oli väriltään kuparin kellertävä. Tuoksusta löytyi omenankotaa, metsäisyyttä, kuivattuja aprikooseja.  Suutuntuma oli kuiva, eloisa hapokkuus, laajakirjo kuivattuja  marjoja. Pitkä. Lasissa ei tapahtunut puolentoista tunnin aikana hajoamista, uskomatonta tämän ikäiselle viinille.
Oliko kellaroinnin arvoinen? Oli, kiinnostava, vivahteikas ja nautittava. Tästä on hyvä jatkaa kohti ”tavallisia” viinejä!

5.1.2012

VANHAT SAMPPANJALASIT NURKKAAN


5.1. VANHAT SAMPPANJALASIT NURKKAAN
Klassiset, kapeat ja korkeat samppanjalasit saisivat useiden samppanjantuottajien mielestä jäädä historiaan, sillä ne ovat enemmänkin kauniita, kuin käytännöllisiä viinien aromeja ajatellen. Tähän ajatusmalliin yhtyy enemmän kuin mielellään viinilasien kuningas, George Riedel.
Tavallinen, pesältään laajempi viinilasi tuo lasiammattilaisen mielestä aromit paremmin esiin ja antaa tilaa samppanjan monimuotoisuudelle. Kapea lasi ei anna samppanjan runsaudelle yksinkertaisesti tarpeeksi tilaa. George Riedel antaa myös sapiskaa kapean lasin liiallisesta täyttämisestä, kolmannes olisi sopiva määrä, jotta viinille jää tilaa hengittää. Kuinka ollakaan, Riedeliltä on tulossa uusia lasisarjoja tämän tarpeen tyydyttämiseen, sillä eihän siihen tietenkään mikään vanhoista viinilaseista kelpaa..