30.11.2011

VIINIARVOSTELUN TULEVAISUUS?


VIINIARVOSTELUN TULEVAISUUS?
Kenellekään ei tule yllätyksenä, että hyvät arvostelut lehdessä tai kilpailussa saanut viini myydään loppuun alta aikayksikön. Entä ne reppanat, jotka haukutaan lyttyyn? Tätähän ei usein tapahdu, mutta kyllä jäävät oman onnensa nojaan hyllyyn tai omapäisten viininnauttijoiden kulutettavaksi. Tarkoitan tässä omapäisyydellä niitä, jotka eivät annettuja pisteitä tuijota. 
 
Lähes kaikilla arvioijilla on kuitenkin oma makunsa, joka vääjäämättä vaikuttaa pisteiden antoon. Siksi usein onkin hyvä koota raati, jossa keskiarvon mukaan viinit rankataan. Raadillakin on toki väliä. Kansainvälisissä raadeissa eri maiden viinit saavat tasaisemmin pisteitä. Samoin käy maissa, jotka eivät itse valmista viiniä. Sen sijaan kun viinejä arvioivat viinimaan omat arvioitsijat, tuntuu pisteitä menevän kummasti kotiinpäin. Maku kun on tottunut yleensä eniten oman maan viineihin. Jos on tottunut juomaan Australian 15 % shirazia, moni viini tuntuu kepeältä. Italian VinItalyssa tuomaroituani jokunen vuosi sitten tuomareita oli 115, joista suurin osa oli italialaisia ja kuinka ollakaan, muiden maiden viinit eivät kovin hyviä sijoja kisassa saaneet. Toki valtaosa viineistäkin oli italialaisia, mutta 3660 viinin joukossa pitäisi myös muiden tulla esille tasapuolisessa kilpailussa. 

Meillä kotimaassa viinejä arvioivat yksittäiset arvioijat tai raadit lehtiin, bloggarit, viinikirjailijat ja Vuoden Viini-kilpailu, muutamia mainitakseni. Melkoinen porukka näin pieneen maahan. Viinioppaitakin löytyy kympin viineistä niihin, joissa kaikki Alkon ja laivojen viinit on pisteytetty. Valtava urakka lukijalle, ellei ole löytänyt mieleistään arvioitsijaa, jonka kanssa maku käy yksiin. Tietoa analyyttisestä maistamisesta on ainakin useilla vakiintuneilla maistajilla. Löytyy toki myös blogeja, joissa avoimesti kerrotaan heti alkuun, ettei tiedetä viineistä mitään, mutta oppimassa ollaan. Sekin on mielestäni aika hauska tapa lähestyä asiaa, sopii itse asiassa monelle aloittelijalle. Tietolähteenä blogeja on mahdoton pitää, viimeksi eilen törmäsin blogiin, jossa tammeton chablis arvioitiin erittäin tammiseksi ja kyseessä on hyvin aktiivinen bloggaaja. Viini ei kuitenkaan ole vakava asia, eikä sitä pitäisi kenenkään harrastajan ottaa liian vakavasti. Kyse on pitkälti makuasioista, mutta tammi, viinin happoisuus, tanniinisuus, hedelmäisyys jne. eivät ole makuasioita, niitä joko on tai ei ole.  Vakavampi asia viini on niille, jotka viiniä tuottavat tai myyvät, homma on totista totta ja arviot vaikuttavat voimakkaasti työhön.

Viinimaailmassa puhutaan paljon parkerismista, yhden yksittäisen arvioitsijan ”miljoonan dollarin nenästä”, joka löytyy Robert Parkerista. Parkerin antamilla pisteillä on viinimaailmassa takuulla valtavin vaikutus. Mistä Parker pitää, hinta hyppää ja viinejä tehdään myös hänen makunsa mukaisiksi. Parkerkin joskus jättäytyy kokonaan hommista, mitä sitten? Onko viinimaailma jo valmis näin sosiaalisen median aikana luottamaan enemmän kuluttajien makuun? Tärkeää olisi saada keskustelua aikaiseksi viineistä ja lisää kuluttajien maistamiskokemuksia sivustoille. Näin saadaan kuluttajien oma raati, joka on loppujen lopuksi se kaikista tärkein. Viinitalojen kotisivut joutavat pian niin ikään romukoppaan. Niissähän ainoastaan kehutaan viinejä ja mikäli tarvitset jotain faktatietoja, niitä on sieltä viinitarharomantiikan keskeltä usein vaikea löytää. Tilan yhteystiedot ja viinifaktat riittäisivät mainiosti. Tulevaisuudessa meidän pitäisi siis jokaisen olla enemmän oman viinimakumme herra.

29.11.2011

ITÄVALTA 2011

ITÄVALLAN SADONKORJUU 2011
Suosion huipulla aina vaan porskuttavan Itävallan sato on saatu purkkiin ja kaikki saatiin valmiiksi huomattavasti normaalista etuajassa. Poiminta aloitettiin paikoin kuukautta tavallista aikaisemmin ja useat tämän vuoden valkoviinit ovat jo tai tulevat pian markkinoille.
Kylmä talvi vahingoitti joitakin tarhoja, mutta kaikkiaan kasvukaudesta tuli normaali lämpimän kevään avustuksella. Kesä oli lämmin ja pitkä, mikä auttoi rypäleet optimikypsyyteen. Heike Heinrich onkin todennut, että sadonkorjuu oli rennoin ikinä, eikä hometaudeistakaan ollut vaivaa.
Ohessa muutaman huipputuottajan täsmällisemmät tiedot tästä kaudesta:

Gernot Heinrich and his crew started as early as August 30th this year with picking some of the early-ripeners such as Zweigelt and St. Laurent; Pinot Noir followed shortly thereafter and tasting the pre-fermenting juice of this fickle grape showed perfumed aromatics of red berries and lots of delicacy. The grapes from the Leithaberg vineyards were picked later and the harvest came to an end on October 6. Apart from some spring frosts in May in the vineyards around Gols, Gernot and his crew were extremely happy with this year’s ripening phases as well as the harvest. A high physiological ripeness as well as a loose berry structure were the result in the end.

The wines in Fred Loimer’s cellar are fermenting well and due to starting and ending the harvest practically a month earlier than in a normal year, some 2011s will still be released before Christmas. For Fred, the only issue in 2011 seemed to be the dryness for some of the younger vines. With an overall precipitation from January to September of 300mm, the roots had to search deep in order to get enough water.

Fritz Wieninger has had another challenging year behind him. Not that another hail storm came over his precious Nussberg vineyards but this time, the construction work for his new press house and cellar facilities severely damaged the historical, 300-year old maturation cellar as it partially collapsed and put the building work on hold. While he had hoped to be completed with the new buildings before the harvest, Fritz had to use all his improvisation skills as he could only partially use the new facilities. All the wines, however, were pressed there and this was already a luxury for Fritz as he now uses two presses instead of one, giving him a lot more flexibility.

In Gamlitz, the harvest started on Sep 10th in Willi Sattler’s vineyards and the vintage itself will be remembered by lots of sunshine and favourable temperature and precipitation conditions. Fortunately, only few vineyards were affected by hail and most of the sites yielded outstanding quality. Therefore, Willi and Maria’s team did not have much to sort out and their oldest son, Andreas, was already conducting the cellar work under the auspices of his father. The new generation is coming afore!

As it looks for now, 2011 will bring wines with a more balanced acidity than 2010 and a very approachable fruit character but as always, it is still too early to see the real face behind the wines just now.


23.11.2011

CHEZ DOMINIQUE AVASI SAMPPANJABAARIN

Chez Dominique avasi eilen samppanjabaarinsa vanhan kabinetin tilalle ja kivahan se on! Tyylikäs, Hans Välimäen mukaan bordellimainen (no..) baari, jossa voi nauttia samppanjan lisäksi ruokaa, menun puolikkaita tai vaikka koko menun. Tila on otettu siis järkevämpääm käyttöön. Jouluun saakka Moët Grand Vintage 2000 25€/lasi, Ruinart Brut 20€ tai 120€ pullo. Baarista saa myös snackseja ja drinkkejä, mutta mikä parasta, laseittain Krugia ja Dom Pérignonia!
Baari voinna: ke-la 12-15.00 ja ti - la 17 -

LUOMUVIINEISTÄ LÖYTYY LAATUA!

Eilinen luomuviinien tasting yllätti, laatu on ihan kelpoa ja kohtasi hyvin hinnan kanssa. Edelleen kyllä ihmettelen, kuka ostaa 10.000 pulloa Pura Sangrea (15,48€), Alkon "nature"-viiniä..Casa de la Ermita (14,89€)oli aina vaan hyvä ja muutenkin espanjalaiset loistivat tässä hommassa, sillä mainio oli myös Viña Cerron (13,96€). Rovero Barbera Piemontesta (10,99€) nappasi niinikään tähtiä. Stentzin Riesling Alsacesta meni valkoisten kärkeen (17,49€), eikä pikku Isabelo E-Afrikasta ollut hullumpi sekään. Engelin Cremant Alsacesta (16,98€) täytti myös lasin laadukkaasti hintansa puolesta.

21.11.2011

NAPA 2011


21.11. NAPA 2011
Sateinen ja viileä kasvukauden päätös on aikaansaanut surkean lopputuloksen Napan Bordeaux-lajikkeista. Erityisesti on kärsinyt myöhään kypsyvä Cabernet Sauvignon, josta ei tulla Rawenswoodin Joel Petersonin mukaan saamaan kummoista viiniä tänä vuonna. Hän kuvaa Drinks Business-lehdelle vuosikertaa 2011 kamalaksi.
Cabernet ei kypsynyt kunnolla ja myös Merlot´n kanssa piti tehdä paljon töitä, että rypäleistä edes jotain saatiin aikaiseksi. Rawenswoodilla menetettiin 40% sadosta sateiden vuoksi ja lajikkeista ainoastaan Pinot Noir sekä Zinfandel tuottavat kelvollista viiniä. Viileä sää on suorastaan suosinut muutoin niin ylettömän alkoholipitoista Zinfandelia ja nyt odotetaankin normaalia korkeampia happoja, hedelmän puhtautta ja tasapainoista viiniä.

Kalifornian viinit & ribsejä Winestudiossa 8.3.2012 50€, Vinoteekki klo 18 www.winestudio.fi/tastingit. Ei 2011..;)

10.11.2011

2012 kevät Vinoteekissa

Ensi vuoden ohjelmaa Vinoteekissa:
15.2. Vignelauren viinit - Provence
8.3.   Kalifornia & ribs
21.3. Kokataan pastaa ja juodaan Italian viinejä
29.3. Piemonte
19.4. Ribera del Duero & tapasten rakentelua
10.5. Loire
 
Hinnat n. 45-50€, aloitamme klo 18 Kauppiaankatu 6, Katajanokka.
Ota kaverit mukaan! winestudio@elisanet.fi

HUGH JOHNSONIN VIINIOPAS 2012

Mainion viinikirjalija Hugh Johnsonin viiniopas 2012 on ilmestynyt suomennettuna ja joulukuussa on tulossa iPhone-sovellus!


Hugh Johnson on kirjoittanut erilaisia viinikirjoja jo vuodesta 1966. Hänen kirjansa ovat mukavaa luettavaa ja alan kärkiteoksia. Vuonna 1977 ilmestyi ensimmäinen Hugh Johnson’s Pocket Wine Book, joka on siitä lähtien julkaistu joka vuosi päivitetyin tiedoin.
 
Opaskirjassaan viiniasiantuntija Hugh Johnson kertoo tuhansista viineistä, viininviljelijöistä ja -tuottajista sekä viinialueista eri puolilta maailmaa. Hän neuvoo, mitä viinejä kannattaa ostaa, mitkä viinit kannattaa juoda heti ja mitkä varastoida. Tässä näppärässä oppaassa on myös neuvoja ruoan ja viinien yhdistämiselle ja lisäksi merkittynä ne viinit, joita saa Alkosta.

Hugh Johnsonin viiniopas 2012
alkuteos Hugh Johnson’s Pocket Wine Book 2012
toimittanut Margaret Rand
suomentanut Tarja Riitala ja Tommi Kaartinen
368 sivua
Ovh.19,90 €

1.11.2011

WINESTUDION PAELLA 1.11.11.

 WINESTUDION PAELLA 1.11.11

Ohje noin kuudelle:

1 dl               ruokaöljyä
6 kpl             broilerin koipi-reisiä (leikkaa kahteen osaan)
170 g            pekonia
1 tl                suolaa
1 kpl             sipuli
3 kpl             valkosipulinkynttä
3 kpl             tomaattia
1 prk            tomaattimurskaa
1 prk            paprikasäilyke liemineen
½ tl               sahramia
3 dl               riisiä
3 dl               kanalientä
1 plo             La Quita-manzanillaa/finoa (375 ml)
ripaus           mustapippuria
ripaus           cayennepippuria
½ pss           pakasteherneitä
3 dl               katkarapuja
1 pss            kokonaisia katkarapuja (n. 300g)
200 g            sinisimpukoita (voit käyttää myös kuorellisia)
½                  sitruunan mehu

Koristeeksi: lohkottua sitruunaa
Kuumenna öljy pannussa ja lisää pilkottu pekoni sekä broilerin koipipalat.  Ruskista kevyesti ja mausta suolalla. Lisää silputut sipulit, hienonnetut valkosipulinkynnet, tomaatit ja paprika. Lisää pippurit ja tarkista maku. Anna keittyä vähintään tunnin verran. Lisää sahrami, sherry ja riisi sekä sopivasti kanalientä.
Anna porista pikkuhiljaa, kunnes riisi on kypsää ja lisää lopuksi paellaan pakasteherneet ja äyriäiset. Jatka kypsentämistä vielä viisi minuuttia. Tarjoa sitruunalohkojen kanssa, pinnalle hieman silputtua persiljaa.