JUHLAOLUTTA KALARAVINTOLOIHIN

Mainiot olutravintolat Janoinen Lohi, Vastarannan Kiiski ja Black Door juhlivat 20-vuotista taivaltaan Helsingin olutkulttuurin edelläkävijöinä. Juhlavuoden kunniaksi on Mallaskosken Panimon kanssa valmistettu juhlaolut nimeltään 20th Anniversary Pohjanmaa Pale Ale. Kyseessä on englantilaistyylinen, tukevan maltainen, väriltään kullanhohtoinen, lehtihumalalla humaloitu Pale Ale. Aromihumalana tässä täysmallasoluessa on käytetty arvostettua First Gold – lajiketta, maltaissa on sekoitus caramel-maltaita. Pinta-hiiva tuo makuun hedelmäisiä vivahteita. Mallaskosken panimon oluet valmistetaan käsityönä.

Delifox ravintolat: Vastarannan Kiiski, Janoinen Lohi, Hilpeä Hauki, Punavuoren Ahven, Kaunis Kampela. Lisäksi Delifox-ravintoloihin kuuluvat ravintola Old Anchor, Black Door, Rock Bar The Stage, London Pub sekä  ravintola moms.

Vuoden Viinit 2012, kisan puoliväli

Tämän vuotinen Vuoden Viinit kilpailu on ehtinyt puoliväliin. Maistettuna on Euroopan ja uuden maailman alle kympin viinit, kuoharit ja ”tonkat”. Nämä dominoivat Alkon myyntiä ja samalla valikoimaa, siis ”tärkeät sarjat”.

Uuden maailman alle kympin pullot olivat kaiken kaikkiaan hyvin saman oloisia. Ei niistä sokkona pystynyt oikein maita, alueita tai rypäleitä päättelemään. Teknisesti huolella valmistettuja, samalla valitettavan persoonattomia. Pitää muistaa, että ei näistä montaa euroa viinin valmistajalle tule, eli odotukset pitäisi olla sen mukaisia. Tämä ei tietenkään selitä kaikkea. Miksi eri maat, alueet ja lajikkeet maistuvat niin samalle? Luulisi, että se ei ole kenenkään etu pitemmän päälle. Toisaalta se mitä kisassa jää huomioimatta, on ulkoasu ja mainokset. Löytyisikö sieltä niitä eroja?

Euroopan vastaavat olivat ryhmänä huomattavasti moninaisempi joukko. Osa oli tosin huonosti tehtyjä tai epätasapainoisia kokonaisuuksia. Mutta onnistuneet olivat erityylisiä ja makuisia. Minusta viinin pitää olla uskollinen alkuperälleen, alueelle ja lajikkeille mistä on valmistettu. Tässä eurooppalaiset onnistuivat huomattavasti uutta maailmaa paremmin!

Laatikot ja muut ”ei pulloviinit” noudattivat samoja linjoja pullotteiden kanssa. Tosin valkoisten kohdalla tuli esille runsas sulfiittienkäyttö ja parasta ennen päivän tarkka seuranta. Jos ”viimeinen käyttöpäivä” oli lähestymässä, alkoi laatu kärsiä ja kovasti. Eli ostaessa kannattaa tarkkaan katsoa milloin viinien on pakkaukseen laitettu.

Kuohuviinit olivat kiinnostava sarja, oli kaikkia tyylejä ja makeusasteita. Suurin osa mukana olleista oli kelvollisia ja parhaat aivan loistavia. Tässä vaiheessahan ei vielä ole tietoa mikä viini oli missäkin lasissa jne. Tulokset julkaistaan ViiniExpon alkaessa, 14.3., niin yleisölle kuin maistajille. 

-Jukka

PS Kuvissa näkyvät pullot tai pakkaukset ovat päätyneet täysin sattumalta esille.

VUODEN KOKKI-KISAAJAT VALITTU

1.2. VUODEN KOKKI-KISAAJAT VALITTU
Vuoden Kokin semifinalistien nimet ovat selvillä. Porukasta löytyy kilpailuissa aiemmin menestyneitä mestareita ja nousevia kykyjä.
Vuoden Kokki 2012 semifinalistit:
Miki Kurkela, G.W Sundmans, Helsinki
Ismo Sipeläinen, G.W.Sundmans, Helsinki
Kristian Vuojärvi, Bläk ja CateringCeidas, Helsinki
Erik Mansikka, Pinella, Turku
Eero Vottonen, G.W Sundmans, Helsinki
Sami Sorvoja, Pöllöwaari, Jyväskylä
Teemu Boman, Grotesk, Helsinki
Heikki Kivimäki, Savoy, Helsinki
Ville Rainio, Savoy, Helsinki
Jari Kovanen, Savoy, Helsinki
Teppo Säkkinen, Savoy, Helsinki
Heikki Liekola, Postres. Helsinki

Vuoden Kokki 2012 tuomaristo:
Juha Rissanen, Suklaatäplä, Helsinki
Tommi Tuominen, Demo, Helsinki
Marko Palovaara, Bistro o mat, Kirkkonummi
Marko Rauhala, Mami, Turku
Sami Rekola, Unilever, Helsinki
Ulla Liukkonen, Linnoituksen krouvi, Lappeenranta
Hans Välimäki, Chez Dominique, Helsinki
Ron Gentile (USA), Chez Dominique, Helsinki
Magnus Ek (Ruotsi), Oaxen Krog, Tukholma
Bo Bech (Tanska), Geist Restaurant, Kööpenhamina
Tapio Laine, Kokkimaajoukkue (johtaja), Raasepori
Pekka Terävä, OLO, Helsinki

Keittiötuomarit
Sampo Kantele, Ravintolakoulu Perho, Helsinki
Heikki Härmä, Silja Serenade, Helsinki
Tom Lindqvist, Kylmäpihlaja, Rauma
Semifinaali ke 14.3.2012, 7.00-16.30. Gastro-messut, Helsingin Messukeskus
Finaali to 15.3.2012, 9.00-15.00. Gastro-messut, Helsingin Messukeskus

CHILEN SERTIFIKAATIT

30.1. CHILESSÄ JAETTIIN SERTIFIKAATTEJA
Kestävän kehityksen projekti Chilen viininvalmistuksessa alkaa päästä kunnolla vauhtiin, kun 14 tilaa on saanut virallisen sertifikaatin Wines of Chilen 2020-projektissa. Projekti tähtää Chilen olevan uuden maailman ykköstuottaja laadun, kestävän kehityksen ja viinien monipuolisuuden suhteen vuoteen 2020 mennessä. ”Certified Sustainable Wine of Chile”- leimaa saavat etiketeissään ja markkinoinnissaan käyttää Anakena, Arboleda, Caliterra, Casa Silva, Cremaschi Furlotti, Emiliana, Errázuriz, Montes, MontGras, Stanta Cruz, Santa Ema, Santa Rita, Ventisquero ja Vía Wines.
Viininviljelyn kohdalla Chilessä päästäänkin melko helpolla ekologisesti ajatellen, sillä maan viljelyolosuhteet ovat maailman parhaiden joukossa. Näiden sertifikaattien merkityksestä on oltu montaa mieltä, sillä suurimmalla osalla kuluttajista ei ole aavistustakaan, mitä ne oikeasti tarkoittavat. Chilestä haetaan edelleen kovista markkinointiyrityksistä huolimatta eniten viinejä, joissa hyvä laatu kohtaa edullisen hinnan kanssa.
Viiniä viljellään Chilessä noin 120.000 hehtaarilla, Carmeneren laatua on saatu hilattua paremmaksi ja uusia istutuksia tehdään varsinkin viileille alueille. Maan hinta on sitä kautta nousussa ja rypäleistäkin saa hyvän menekin takia rahaa varsin mainiosti.
Chilen tuottajat eivät silti aio luovuttaa yrityksissään saada korkealaatuisempia ja kalliimpia viinejä maailmanmarkkinoille. MOVI ”Movement of Independent Vintners” on 19 pienen tuottajan perustama yhdistys, joka markkinoi yhdessä laatuviinejään, joiden tuotanto on noin 40.000 laatikkoa vuodessa.                2/3 menee jo vientiin ja koko Chilen tuotannosta 70 %, josta 40 % on bulkkiviiniä. Kolme yritystä, Concha y Toro, Santa Rita ja San Pedro tuottavat 84 % koko maan viineistä ja yhdessä Santa Carolinan kanssa kattavat kaikesta viedystä viinistä noin puolet. MOVIn viinien hinnat liikkuvat 90 taalan kieppeillä laatikolta (FOB), kun keskihinta muille viineille on 28 dollaria per laatikko.

CHAPOUTIER SAMPPANJANTEOSSA

SAMPPANJAA CHAPOUTIERILTA
Rhônen viiniguru Michel Chapoutier laajentaa jälleen ja tuo markkinoille 2014 ensimmäisen samppanjansa, joka miehen tavoista poiketen ei ole biodynaaminen, mutta kemikaaleja on kuitenkin säästelty. Prestige Cuvée valmistetaan Champagne Devaux´n kanssa hankitun tarhan 35-vuotiaiden köynnösten Pinot Noirista sekä muilta viljelijöiltä hankitusta Chardonnaysta Montgueux´n kalkkisilta rinteiltä. Tulollaan on 6000 pulloa samppanjaa, jossa ei ole malolaktista käymistä eikä jäännössokeria.
Chapoutierilla on Rhônen lisäksi ennestään yhteistyötä mm. Alsacessa, Portugalissa ja Australiassa ja tämä samppanjakin tullaan myymään Devaux´n brändin alla.

ROEDERER CHAMPAGNEN SUURIMMAKSI LUOMUVILJELIJÄKSI

26.1. ROEDERER LISÄÄ BIODYNAAMISTA VILJELYÄ
Louis Roederer on kasvanut Champagnen suurimmaksi biodynaamiseksi viljelijäksi ostettuaan 14 hehtaaria Leclerc Briantin viinitarhoja. Ennestään orgaanisia/biodynaamisia tarhoja oli 26 hehtaaria ja talon luonnonmukainen viljelyprojekti alkoi jo vuonna 2000, mikä ei ole ollut Champagnen alueella aivan riskitöntä.
Osa Roedererin tarhoista on orgaanisia ja osa biodynaamisia, mutta pulloissa ei tulla näkemään merkintöjä sertifikaateista. Kyse on talon pääviinintekijän Lécaillonin mukaan enemmän kokeiluista laadun parantamiseksi. Uusimmalla 14 hehtaarin alueella on sen entinen omistaja Pascal Leclerc aloitellut luonnonmukaista viljelyä jo 1970-luvulla ja täysin biodynaamisiksi tarhat muutettiin vuonna 2000.

PALSTAVIINEJÄ RIOJASTA

25.1. PALSTAVIINEJÄ RIOJASTA
Rioja tekee kaikkensa päästäkseen takaisin viinimaailman kärkiporukkaan. Alueellisuutta sekä maaperän tärkeyttä halutaan nostaa täälläkin korokkeelle. Alueen tuottajat pyrkivät saamaan markkinoille lisää palstaviinejä, jotta terroir-ajattelu Riojassakin saisi parempaa tunnustusta.
Robert Parkerin joku vuosi sitten palstaviineille antamat huippupisteet eivät tällä hetkellä Espanjassa paljon paina. Maassa kohistaan viinitaloilta kerätyistä rahoista ja jututettuani joitakin kuuluisia tuottajia, asian uskotaan olevan pitkään vaiettu totuus. Summat ovat lehtitietojen mukaan 20.000- 40.000 euron luokkaa viinitaloa kohden, eli aivan pikkusummista ei ole kyse. Myös Master of Wine-instituutti on ilmoittanut käynnistäneensä omat tutkimuksensa asian tiimoilta, sillä varojen keräämisestä epäilty Pancho Campo on instituutin jäsen.
Joka tapauksessa palstaviineille yritetään saada huomiota maailmalla ja asiaa auttaa takuulla Prioratosta kotiseudulleen palannut viiniguru Alvaro Palacios. Palacios uskoo alueellisuuden tärkeyteen ja toivoo, että Riojan eri alueiden ominaisuuksia korostettaisiin samoin kuin Bordeaux´ssa. Alvaro Palacioksen sadan hehtaarin perhetila sijaitsee Alfaron kylässä ja hän on mm. vuosittain kasvattanut vanhoista köynnöksistä valmistetun Garnachan määrää. Muutaman vuoden kuluttua on odotettavissa single vineyard-Garnacha Valmiran tarhalta, jota jäämme innolla odottamaan. Tuotantomäärät ovat valitettavasti kovin pieniä ja suurin osa viineistä jää kotimaan kulutukseen.
Tuottajat haluaisivat myös mainita etiketissä yksittäisen kylän nimen Ranskan tyyliin, mutta ainakin toistaiseksi paikallinen viininvalmistusta valvova elin, Consejo Regulador, pistää kapuloita rattaisiin.