Been Doon So Long

Kalifornian kulttiviinit Bonny Doonilta ihastuttavat aina vaan! Kun pari vuotta sitten kurvailin Santa Cruz Mountainsin alueella tutkailemassa paikallisia viinejä, jo pelkästään Pinot Noirit tuntuivat olevan aivan taivaasta. Alueen legendaarisen ja välillä umpihullunakin pidetyn viinintekijän, Randall Grahm´in viinejä olin maistanut jo aiemmin ja paikan päällä ne erottuivat vieläkin kirkkaammin muusta valiojoukosta. Tuon reissun lopputulemana tuntui, että lähes joka talossa tehtiin huippulaatuista ja järkeenkäyvän hintaista viiniä.

Tänään sitä oli lisää tulossa. Illan tastingissä ennen Bonny Doonin kuuluisaa Le Cigare Volantia ja muita klassikoita, maistoimme Birichinon Malvasia Biancaa, Pinot Noiria sekä satavuotiaista köynnöksistä tehtyä Grenachea, jotka eivät tyylissä jää kauaksi Bonny Doonista.
Ja ihmekös tuo. Sama mies Alex Krause omistaa John Locken kanssa Birichinon ja on toiminut Bonny Doonin kaupallisena johtajana jo 1990-luvun alusta saakka.

Alex kyllästyi aikanaan Bostonin kylmyyteen ja ampaisi Ranskaan sekä Kaliforniaan talousopintoja ja ranskalaista kirjallisuutta lukemaan. Kun alkoi riittävästi tuntua siltä, että oli väärällä alalla, Alex juuttui viinimaailmaan. Kummasteltuaan aikansa viinin ja bisneksen yhdistämismahdollisuutta Kaliforniassa, Alex alkoi kirjoittaa paikallisille tuottajille. Ainoa, joka hänelle vastasi, käsinkirjoitetulla kirjeellä, oli Randall Grahm.

Randall Grahm on käsite sinänsä. Hipihtävän muusikkoperheen poikana hän luki aikoinaan filosofiaa, toimi viinien ostajana ja monen mutkan kautta päätyi opiskelemaan viininmaailman mekkaan, Kalifornian kuuluisaan Davis-yliopistoon, jonka tutkijat ovat selvittäneet useita viineihin liittyviä mysteerejä.
Randall aloitti viininviljelijän uransa Pinot Noirilla, Chardonnaylla ja Cabernet Sauvignonilla, kunnes Rhônen mestarit Chave ja Guigal saivat hänet innostumaan Syrah´n, Roussannen ja Viognierin viljelystä. Viiniä tehtiin 30.-40.000 laatikon vuositasolla, kunnes tarhoille levisi heinäsirkkojen mukanaan tuoma, tappava Piercen tauti.

Muutaman vuoden huilittuaan Randall päätti viljelyn sijasta ostaa rypäleet ja toimia ranskalaiseen tyyliin négociantina. Ja kauppa kävi. Mourvedre, Grenache ja Cinsault lisättiin valikoimiin ja vuosituhannen vaihteen tienoilla oltiin puolen miljoonan laatikon vuosituotannossa, joka ei vastannut lainkaan Randallin ideologiaa.

Siispä palattiin ajassa taaksepäin. Orgaaninen ja biodynaaminen viljely pääsivät etusijalle, rypäleitä ostettiin enää 7-8 viljelijältä entisen viidenkymmenen sijasta ja tuotanto on tänä päivänä 25.000 laatikkoa vuodessa.

Muutosten myötä Malvasia Bianca sai lähteä, mutta Alex ja John päättivät jatkaa sen tuotantoa Birichinossa, joka perustettiin vuonna 2008.
Birichino tarkoittaa ilkikurista ja kuten Alex totesi: se näyttää kiltiltä ja viattomalta, mutta ei ole. Viinit puhukoot puolestaan.

Malvasia tulee Montereystä ja siinä on meren läheisyyden ansiosta mieletön luonnollinen hapokkuus. Viinintekotaito pitää sitten huolen lopusta - viinissä on aromeja vaikka muille jakaa, hedelmää ja tuoksua.
Vaikea näistä oli valita suosikkia, mutta Pinot Noir Saint Georges 2011 Santa Cruz Mountainsista oli mahtava ja mikä parasta, kaikissa viineissä alkoholipitoisuus oli kohtuullinen, Birichinoissa 13-13,5% ja Bonny Dooneissakaan ei ole mitään ylilyöntejä mahtavan tasapainoisuuden vuoksi.
www.beendoonsolong.com