JUKKA RAPORTOI: VUODEN VIINIT KILPAILU 2011 (5/7)

Viides maistelupäivä. 

EUROOPAN VALKOVIINIT yli 9,00€, mukana 43 viiniä

Huomasi, että rahalla saa laatua lisää. Linjaltaan mukana olleet viinit olivat tasokkaita, vaikka eivät hurjan persoonallisia. Luultavasti iso osa on hinnaltaan 15€ pinnassa, tähän saadaan tieto, kun tulokset on julkaistu. Parhaimmissa viineissä hyvää tasapainoa ja maun selkeyttä ja puhtautta. Muutamaa viiniä vaivasi happojen puuttuminen.

UUDEN MAAILMAN PUNAVIINIT yli 15€, mukana 21 viiniä.

Taisi huippuviinit jäädä pois kilpailusta. Laadullisesti tason nousu ei ollut kovin suuri alempaan hintaryhmään verrattuna. Hilloisuuden ja tammen määrä kyllä lisääntyivät, mutta eivät häiritsevästi. 

VÄKEVÖIDYT VIINIT, mukana 16 viiniä.

Tyylillisesti vaihteleva sarja: Finosta ja makeaan Madeiraan ja Colheitaan. Tämä sokkana maistaminen on vaikeaa, kun kenttä on täysin auki. Tyyppillisyyttä ei oikein voi arvioida, jos ei tiedä mitä lasissa pitäisi olla. Henkilökohtaisesti parhaimpia olivat Finot, Colheitat ja LBV-portit. Tai näin luulen tässä vaiheessa. Yleisesti väkevöityjä viinejä  pitäisi käyttää enemmän, sellaisenaan jälkiruoan asemasta!

VIIKON VIINITYYPPI – SASU LAUKKONEN (Chef&Sommelier)

Olen luonteeltani elohiirimäinen, tutkiskeleva ja innostunut uusista haasteista tekemisen saralla. Kolmevuotiaana koin valinnanvaikeutta siitä, tuleeko minusta kokki vai konserttipianisti, joten tein lihapullia testimielessä ja kuulemma niistä ei tullut hassumpia. Tein kuten kotona sovittiin, kävin lukion ensin ja sitten aloin tekemään mitä haluan.

Tätä alaa koskien olen kokeillut monenlaista, jotta varmasti osaan päättää sen, mikä on minulle kiinnostavinta ja parasta minun mielestäni. Into ruokaan ja sen valmistamiseen on lähes itse itseään ruokkivaa, ainakin koen että teen juuri sitä mikä tuntuu hyvältä ja pidän sitä tärkeänä. Innostukseni viiniin on tullut ruoan kautta, kokeillen, tutkiskellen ja nautiskellen (aina silloin tällöin).
Ruokani tänä päivänä on hyvin raaka-ainekeskeistä, joten viinin kanssa valinnat tuntuvat entistä selkeämmiltä. 

Food:

ESPRESSOSUKLAAMOUSSE (4-6:lle)

200 g laadukasta tummaa suklaata – sulata vesihauteessa

300g kuohu- tai vispikermaa – vatkaa löysäksi vaahdoksi

1. espresso ( n. 0,4 dl)

Yhdistä 1/3 kermasta suklaan joukkoon vahvasti lastalla nostellen. Kun seos on tasaista, lisää puolet jäljellä olevasta kermasta ja nostele. Loppuosa samoin. Lisää espresso ja sekoita. Siirrä mousse kulhoihin ja hyydytä noin kaksi tuntia jääkaapissa peitettynä.

Tarjoa esimerkiksi hieman happaman kirsikkakompotin kanssa.

Wine: Corte Giara Recioto di Valpolicella

VIIKON KUPPILA – CHEF & SOMMELIER

Eiran Huvilakadulla sijaitsevasta Sasu Laukkosen ja Johan Borgarin luotsaamasta Chef&Sommelier-ravintolasta on vaikea vetää paremmaksi. Illallispöytää tuli metsästettyä jonkin aikaa ja kyllä kannatti! Pöytävaraus pieneen 20-paikkaiseen ravintolaan pitää tehdä hyvissä ajoin.

Ravintola täyttyi nopeasti avaamisajan kello kuuden jälkeen, mutta positiivista oli todeta, että vaikka paikka on pieni, ei naapuripöytien puheensorina haittaa illanviettoa. Vastaanotto on kodikas ja tunnelma todella mukava, sillä sekä chef Sasu Laukkonen, että sommelier Johan Borgar osaavat pitävät vieraistaan huolta. Yhteistä ymmärrystä sekä ruoan että juoman suhteen haetaan mutkattomasti.

Menuvaihtoehdot kelpaavat joka makuun, liha-, kala- ja kasvisvaihtoehtoja löytyy ja ruokalajeja saa sekoitella mielensä mukaan. Eikä jää nälkä, vaikkei seitsemää ruokalajia ottaisikaan. Testasimme sekä liha- että kalamenun ja molemmista pitää antaa täysi kymppi. Sasun kertoillessa ruokien valmistuksesta tulee ihmeteltyä, että asuuko tämä heppu täällä, sen verran monivaiheisia ovat ruokien valmistustavat. Se myös näkyy ja maistuu.

Ruoassa on puhtaat maut esillä ja söin jopa särkeä, vaikka yleensä siinä ei mielestäni ole mitään järkeä;). Graavattuna sekä nopsasti haudutettuna. Menut puhuvat puolestaan ja Sasu kertoo loput, ei näistä yksinkertaisesti voi kirjoittaa kummia, sillä muuten raportista tulisi kirjan mittainen. Viehättävää, kuinka keittiössä voi olla kekseliäs, mutta tämä täytyy vain itse kokea, en voi muuta sanoa. Leivät leivotaan itse ja kaikkea hauskaa illan aikana sattuu nenän eteen, kuten mustikkasorbetti, joka oli maustettu mustaviinimarjalla. Grillatuista purjonlehdistä tehty ”grillimauste” ja moninaiset pellepeloton-ideat olivat lumoavia. 

Viinilista huimaa päätä paikan kokoon nähden ja on uskomatonta, mutta totta, Johanin käsin kirjoittama. Wau! Jos kaikki ehdotukset eivät osuneet kohdalleen, vaihto tapahtui vaivattomasti, eikä meille sattunut kuin yksi hullunkurinen viini. Listalta löytyy kymmeniä vaihtoehtoja, joten ongelmia ei synny. 

Nämä tyypit ovat sympaattisia ja taitavia, kokeilkaa itse!

Menut ovat tässä ja lisää tietoja www.chefetsommelier.fi :

3 rkl 42€       4 rkl 49€       5 rkl 56€      7 rkl 65€ (Menu Chef)

Särkeä ja juureksia - Munakoisoa ja sipulia - Porsasta ja papuja - Suklaata ja teetä	Ricottaa ja pinaattia - Gnoccheja ja artisokkaa - Rautua ja kukkakaalia - Puolukkaa ja omenaa

BULGARIAN VIENTI NOUSEE

Uskokaa tai älkää, bulgarialaiset viinit tulevat takaisin. Viime vuonna Bulgarian viinivienti on kasvanut jo 10 % ja sen uskotaan olevan nousevia maita Kroatian sekä Unkarin rinnalla. Näin ennustaa myös Gerard Basset, jolta ei viinititteleitä puutu. Gerard on Master of Wine ja Master Sommelier, joiden lisäksi hänellä on MBA viineistä sekä hallitsevan maailman parhaan sommelierin titteli. Kaikki tarvittava viinitieto siis samassa päässä.

Bulgaria vei viiniä viime vuonna 57,6 miljoonaa litraa ja suurimmat ostajat olivat Venäjä, Puola, Tsekki, Liettua ja Saksa. Laadukkaimmat viinit kiinnostavat jo muitakin markkinoita ja kuinka ollakaan, sielläkin tähytään Aasian suuntaan.

Viininero Bassetin muita ennustuksia ovat kiinnostus matalampia alkoholipitoisuuksia kohtaan, erityisesti hän mainitsee Loiren viineillä olevan tulevaisuutta, sekä nature-viinien tuleminen ja tavallaan meneminenkin. Bassetin mukaan ilman sulfiitteja tehdyt viinit toki kiinnostavat kuluttajia, mutta hän veikkaa niiden menettävän suosiotaan kun kansa huomaa, että vain osa on loistavia ja liian suuri osa epätasaista laatua.

JUKKA RAPORTOI: VUODEN VIINIT KILPAILU 2011 (4/7)

Neljäs maistelupäivä. 

UUDEN MAAILMAN VALKOVIINIT yli 9,00€, mukana 33 viiniä

Suuri ja tasainen sarja. Parhaimpien viinien kohdalla tasapaino oli hieno. Heikommat olivat kovin pieniä, niukka tuoksu ja maku. Keskiverto viineissä oli useasti jompi kumpi kohdallaan tuoksu tai maku, mutta ei molemmat. Näistä useat kärsivät maun latteudesta. Tammen käyttö oli kohtuullista, huipputammisia esityksiä ei tullut vastaan.

UUDEN MAAILMAN PUNAVIINIT 9-15€, mukana 52 viiniä.

Saman kaltainen kuin tuo aikaisempi uuden maailman valkoviinisarja. Tasainen, viinit teknisesti hyvin tehtyjä. Runsasta hedelmää, kohtuullista tammen käyttöä. Hyviä pulloja, kun viini ei ole pääosassa.

ESPANJA ELPYY – AINAKIN KIINASSA.. Espanjalla menee taloudellisesti kehnosti ja maan turismi on kärsinyt pahasti talouskriisistä. Ainakin suositulla Aurinkorannikolla oli ravintoloissa todella hiljaista ja maan kiristyneet lait viinipäissään ajamisen sekä julkisen tupakoinnin suhteen ovat heikentäneet tilannetta entisestään. Maassa on viininkulutus henkeä kohti pudonnut dramaattisesti ja suuntaus on edelleen laskussa. Positiivinen yllätys olikin laseittain tarjottavien viinien määrän kasvu ravintoloissa, joka on selvää seurausta edellä mainituista. Espanja, kuten moni muukin, on löytänyt ratkaisunsa Kiinasta, jonne kaikki jäljet alkavat pikkuhiljaa johtaa. ”El Correo del Vino” raportoi, että viinivienti Espanjasta Kiinaan kasvoi 465 % viime vuonna. 8,4 miljoonasta litrasta vuodesta 2009, 47,3 litraan. Myös viennin arvo kolminkertaistui, eli valoa näyttää olevan käytävän päässä, vaikka suuri osa viennistä onkin bulkkiviiniä, keskihinnan jäädessä 0,41 euroon litralta. Pullotettu viini kävi myös kaupaksi, sen vienti kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Vielä on valloittamatta Kiina cavalla, joka on jäänyt samppanjan jalkoihin, mutta lasillisen cavaa voivat espanjalaiset tuottajat silti menestykselleen nostaa. Salud !

ESPANJA ELPYY – AINAKIN KIINASSA..

Espanjalla menee taloudellisesti kehnosti ja maan turismi on kärsinyt pahasti talouskriisistä. Ainakin suositulla Aurinkorannikolla oli ravintoloissa todella hiljaista ja maan kiristyneet lait viinipäissään ajamisen sekä julkisen tupakoinnin suhteen ovat heikentäneet tilannetta entisestään. Maassa on viininkulutus henkeä kohti pudonnut dramaattisesti ja suuntaus on edelleen laskussa. Positiivinen yllätys olikin laseittain tarjottavien viinien määrän kasvu ravintoloissa, joka on selvää seurausta edellä mainituista.

Espanja, kuten moni muukin, on löytänyt ratkaisunsa Kiinasta, jonne kaikki jäljet alkavat pikkuhiljaa johtaa. ”El Correo del Vino” raportoi, että viinivienti Espanjasta Kiinaan kasvoi 465 % viime vuonna. 8,4 miljoonasta litrasta vuodesta 2009, 47,3 litraan. Myös viennin arvo kolminkertaistui, eli valoa näyttää olevan käytävän päässä, vaikka suuri osa viennistä onkin bulkkiviiniä, keskihinnan jäädessä 0,41 euroon litralta. Pullotettu viini kävi myös kaupaksi, sen vienti kaksinkertaistui edellisestä vuodesta.

Vielä on valloittamatta Kiina cavalla, joka on jäänyt samppanjan jalkoihin, mutta lasillisen cavaa voivat espanjalaiset tuottajat silti menestykselleen nostaa. Salud !

Korkkibisnes kukoistaa

Maailman suurin luonnonkorkkien valmistaja, portugalilainen Amorim on julkaissut ennätystuloksen viime vuodelta. Korkkeja on myyty kolme miljardia kappaletta, joka tarkoittaa lähes 14 % kasvua, eli eivät tuottajat ole hylkäämässä luonnonkorkkia ainakaan Euroopassa, jossa Ranska, Italia ja Espanja olivat yhtiön suurimmat asiakkaat.

Kyllä korkit kävivät kaupaksi Uudessa maailmassakin, jossa Argentiina ja Australia olivat kärjessä, jälkimmäinen peräti reilun 17 % kasvulla. Chilessä päästiin lähes 10 prosentin kasvuun, mikä tarkoittaa laatuviinien valmistuksen lisääntymistä, sillä halvempaan nopean kulutuksen viiniin kelpaa hyvin kierrekorkki. Myös Yhdysvalloissa luonnonkorkkia käytettiin yli 20 % kasvun verran Top 100:ssa oleviin viineihin.

Kolmen miljardin korkin rajapyykin rikkominen talouskriisin aikana on melkoinen saavutus, toteaa Amorimin johtaja António Amorim. He ovat ilolla havainneet usean viinitalon palaavan luonnonkorkin käyttöön teknologian parantuessa ja kulutustottumusten sekä kestävän kehityksen puhuessa luonnonkorkin puolesta.

Viininsulkimien kokonaismarkkina on 17 miljardia, josta korkkien osuus on 12 miljardia kappaletta, eli noin 70 %.