Petit Verdot

Eipä ole aikaisemmin tullut maistettua 14 Petit Verdot- viiniä, siis puhdasta sellaista.

Yleensähän lajiketta käytetään osana Bordeaux’ssa ja muualla missä tehdään saman tyylisiä viinejä. Puhtaana ei sitä kovin paljoa taida mistään päin Ranskaa tulla. Sitä enemmän lajiketta sitten löytyy Portugalista ja Espanjasta. 

Maistetut 14 viiniä antoivat varmasti tarpeeksi laajan otoksen lajikkeeseen ja sen luonteeseen. 

Viinit vastasivat aika hyvin kirjatietoa, oli vihreyttä, tummaa marjaa, kovuutta. Ei kuitenkaan niin hurjia kuin olin kuvitellut. Kaikki olivat hyvin lähestyttävissä ja tasapainoisia. Yllättävintä oli, että ikä ei niissä näkynyt. 2001 Etelä-Afrikasta oli aivan yhtä nuorekas kuin 2008 Portugalista. Suosikikseni nousi valitettavasti sarjan selvästi kallein viini, Abadia Retuerta PV. Sille kertyy hintaa kunnioitettavasti pitkälle yli 100 euroa. Tällä kertaa hinta toi mukanaan laatua!

Maistetut viinit:

Francesco Maurigi / Tenuta di Budonetto: Lú -03 

Papaioannoi : Lyrikos  -04

Finca Antigua: Petit Verdot -08    

Abadia Retuerta: PV Petit Verdot -05                                    

Bodegas y Vinedos Casa de la Ermita: Petit Verdot -06

Pagos de Familia Marques de Grinon: Petit Verdot -06 

La Verdosa : Arrayan Petit Verdot -02 

Julio Bastos: Dona Maria Petit Verdot -08 14% 

Casa Agricola Cortes de Cima: Petit Verdot -08 

Herdade do Esporao: PV -08 

Lima Mayer: Quinta de São Sebastião Petit Verdot -06 

Manuel do Santos Campolargo : DigA? Tinto -07 

Vina von Siebenthal: Toknar  -07 14.5%

Nederburg: Private Bin Petit Verdot -01 

Pullon juttu: Riesling, mutta mistä?

Vaalea, hieman vihertävä väri. Tuoksussa kukkeutta, sitrusta. Antaa tasapainoisen ja jopa klassisen kuvan Rieslingistä. Maku on kuiva ja tasapainoinen, happoja löytyy sopivasti. Hedelmä on kypsää ja kukkeaa. Sitten arvailemaan mistä tämä rodukas viini tulee. Itse arvelin sen olevan uuden tyylin saksalainen. Toinen arvasi sen olevan selvästi vanhasta maailmasta, ehkä Itävallasta. Eipä ihan kohdalleen osunut, kyseessä oli Cono Sur Visión Single Vineyard Riesling 2010. Löytyy Alkosta 11,89€!

CHILEN JA ARGENTIINAN 2011 SATONÄKYMÄT

Viileä sää kasvukauden aikana on aiheuttanut harmaita hiuksia Etelä-Amerikan viininviljelijöille. Yleisesti todetaan, että satomäärät ovat pienempiä, hapokkuus ja konsentraatio parempaa ja rypäleet on saatu sateista ja viileydestä huolimatta kypsymään. Onkohan sitten aivan näin, että viinit olisivat vaikeuksista huolimatta huipputavaraa, jää nähtäväksi.

Argentiinassa on ollut todella viileää ja jopa hallaa sekä hyvin sateista. Mendozassa on koettu kasvukauden aikana kaikkea rakeiden, kuivuuden ja kovien sateiden väliltä. Rypäleet ovat kypsyneet hitaasti, mutta ne on saatu tuottajien mukaan kypsiksi ja odotettavissa on elegantteja viinejä, joissa on normaalia enemmän hapokkuutta. Viileässä kasvukaudessa on se hyvä puoli, etteivät alkoholipitoisuudet ole karanneet käsistä.

Chilessä on niin ikään eletty jännityksessä, mitä outo kasvukausi tuo tullessaan. Maanjäristys tuhosi viinivarastoja ja nyt on taas tulossa ilmaston vuoksi vähemmän viiniä kuin normaalisti. Viileän sään vuoksi rypäleet ovat kehittyneet epätasaisesti ja niiden kypsäksi saamista on odotettu kuin kuuta taivaalta. Alkoholipitoisuudet ovat myös Chilessä pysyneet aisoissa ja useat tuottajat kehuvat viineistään tulevan raikkaita sekä aromikkaita.

Kummaa taikomista. Näissä maissa on yleensä saatu nauttia tasaisesta laadusta, mutta tänä vuonna se on arvatenkin ainakin erilaista, kuin mihin ollaan totuttu. Hintojen korotuspaineita normaalia pienemmät sadot sekä huonon sään aiheuttamat lisätyöt ainakin aiheuttavat. Täytyy siis toivoa, että rahalle on tulossa vastinetta.

CHILE – JOHAN ON MARKKINAT

Chilen viinit ovat vallanneet suomalaisista markkinoista ykköspaikan sekä puna- että valkoviineissä. Tämä pieni maa on ponnistanut 30 vuoden aikana lähes joka maailmankolkkaan. Yksi Chilen tunnetuimmista tuottajista, viinitalo Errázuriz tuo Suomen markkinoille myös viime viikolla Berlin tastingissä esittelemänsä huippuviinit ja hintaa löytyykin sitten 150 euroon saakka pullolta. Mitään hurjia markkinaosuuksia nämä huiput eivät tavoittele, mutta Errázurizin johtajan, Eduardo Chadwickin mukaan niiden myynti on tuplaantunut joka kerta, kun menestystä on Berlin tastingissä tullut.

Chile on tunnettu kaivostoiminnastaan ja sen mukana viiniteollisuuskin ponnisti maailmalle 1980-luvun jälkeen ja nyt maan tuotannosta menee jo 75 % vientiin. Maa on viininviljelijän paratiisi, sillä siellä kylmät merituulet tuovat tarhoille tarvittavaa viileyttä, aurinko hyväilee köynnöksiä kypsyttääkseen rypäleet optimikuntoon ja kastelu on turvattu Andien sulamisvedellä. Taudit ovat pysyneet poissa, sadetta ei kesällä ole, joten hometta ei esiinny ja pelätyin tuholainen Phylloxera-viinikirva ei ole koskaan astunut jalallaan Chileen. Meri ja vuoret suojaavat tarhoja ja pitävät ei-toivotut tuholaiset poissa.

Viinitarhoja Chilestä löytyy 20.000 hehtaaria ja omaan kulutukseen jäävä neljännes tuotannosta saa kansan juomaan 16 litraa henkeä johti vuodessa. Maa on napannut kuusi prosenttia maailmanmarkkinoista ja on menestynyt kaikilla viinin avainmarkkinoilla. Mitä Chile ei ole vielä tarpeeksi saavuttanut, on menestys kalliimpien korkealaatuisten laatuviinien kanssa. Moni sanookin, että maan pitäisi tyytyä siihen, missä se on hyvä, eli tasalaatuisten hedelmäisten ja hinnaltaan edullisten viinien tuotannossa. Koska viljelyolot ovat luonnostaan suosiolliset ja työvoima edelleen melko edullista, hinnatkin pystytään pitämään kurissa. 

Viiniteollisuus työllistää tänä päivänä jo enemmän ihmisiä kuin kaivosteollisuus. 30 vuotta sitten Chilessä ei vielä tiedetty, kuinka loistavat olosuhteet heillä viinintuotantoon on ja nyt kehitys on mennyt huimasti eteenpäin. Yhä enemmän siirrytään viileämmille kasvualueille suuremman konsentraation aikaansaamiseksi viineihin. Viineissä on hedelmä esillä ja tuntuu miellyttävän varsinkin suomalaista viinimakua. Suomen lisäksi Brasilia, Tanska ja Irlanti ovat chileläisten viinien suurkuluttajia. Eduardo Chadwick sanoo menestyksen näissä maissa osin johtuvan pienten maiden sympatiasta pikkutuottajamaata kohtaan, vaikka tosiasiassa hinta ja laatu kohtaavat näissä viineissä enemmän kuin hyvin.

Myös trendikkäänä luonnonmukaisena viljelymaana Chilen on helppo olla. Nuoren viininviljelymaan on helppo palata takaisin ”juurille”, kemikaaleja ei juuri tarvita ja kestävän kehityksen avaimet löytyvät henkilöstöä kouluttamalla. Wines of Chilellä on meneillään 2020-projekti, jossa keskitytään viljelijöiden opastukseen puhtaan viljelyn ja ympäristön aikaansaamiseksi. Myös Wines of Chilen puheenjohtajana toimiva Eduardo Chadwick uskoo tasapainon löytyvän koulutuksella.

Vaikka Suomi on Chile-fani, Chadwick haluaa totuttaa meidät juomaan Chilestä muutakin kuin perusviiniä.

Errázurizin lääkkeet ovat tässä:

KAI Carmenere, Petit Verdot, Syrah

La Cumbre Syrah

Seña Cabernet Sauvignon, Carmenere, Merlot, Cabernet Franc, Petit Verdot

Viñedo Chadwick Cabernet Sauvignon

Don Maximiano Cabernet Sauvignon, Petit Verdot, Cabernet Franc, Syrah

Viinit tulevat Alkoon kesän aikana ja hintaa on 59-149 euroa. Onnea matkaan!

CHILEN MENESTYKSEN AVAIMET

Viime viikolla Helsingissä vieraili chileläisen Tarapacán pääviinintekijä Ed Flaherty sekä ruotsalainen Chilen viinien asiantuntija Madeleine Stenwreth (MW). 

Madeleine on aikanaan toiminut Systembolagetin ostajana erikoistuen Argentiinaan ja Etelä-Afrikkaan. Ensin puhuneen Madeleinen mielestä useiden tunnettujen brändien laatu on menossa huolestuttavasti alaspäin. Ruotsissa Chilen markkinaosuus on 7 % ja Suomessa 30 % luokkaa. Espanja menetti markkinajohtajuutensa nostamalla hintoja väärässä paikassa huonon vuosikerran sattuessa kohdalle ja menetti saman tien sekä Ruotsin että Suomen markkinat. Madeleine kertoi ruotsalaisten astuneen skandinaavisessa maussa askeleen meitä edelle ja Suomessakin pitäisi vaatia perusviinien tason nostamista. Meille maistuvat konsentroituneet ja hedelmäiset viinit, joissa on pehmeät tanniinit ja siksi Uusi maailma jyllääkin markkinoilla.

Aiemmin Chilen viineissä oli liian paljon kaikkea, nyt saadaan vähemmällä uuttamisella aikaan hedelmäisempiä viinejä, vaikka vieläkin useita viinejä vaivaavat hieman väsyneet aromit. Niissä on yhä liikaa nahkaisia sekä ylikypsän ja hillomaisen hedelmän aromeja. Madeleine varoitti viinintekijöitä laiskuudesta erityisesti edullisten perusviinien kohdalla. Laatua tulisi kehittää kaiken aikaa, sillä aina on joku vaanimassa markkinaosuuttasi ja erittäin haavoittuvainen on halpojen viinien kategoria.

Mm. Cabernet Sauvignon vaatii jatkuvaa laatuun panostamista. Chilen viime vuosien suosikki, uudelleen löydetty Carmenere ei ole myöskään mikään helppo viljeltävä, vaan se tarvitsee paljon työtä hyvien viinien aikaansaamiseksi. Parhaat carmeneret tulevat Maulesta ja Colhaguan alueilta. Carmenere kypsyy, kun muut lajikkeet on jo poimittu ja kun se on saanut kypsyä rauhassa, siitä saadaan mielenkiintoisia viinejä. Aiemmin ongelma olikin siinä, että Carmenerea luultiin Merlot´ksi ja se poimittiin samanaikaisesti, eli vielä raakana.

Muita huomionarvoisia lajikkeita ovat Syrah, joka on erittäin hyvälaatuista Elquin ja Limarin alueilla päästen pippurisuudessa jopa Crozes-Hermitagen tasolle. Maulen Carignaneista löytyy myös potentiaalia loistaviin viineihin samoin kuin Cabernet Francista Maiposta. Viini on kypsää ja pippurista, mutta siitä puuttuu Loiren viinien yrttimäisyys. 

Chilen Pinot Noir on tänä päivänä tyyliltään kirkas, raikas ja elegantti. Parhaat viinit tulevat Leydan ja Casablancan alueilta.

Valkoviineistä Madeleine nosti suosikeiksi viileiden alueiden Sauvignon Blanc´it (Leyda ja Elqui) sekä Chardonnayn, jossa aiemmin oli myös vähän liikaa kaikkea, mutta viinit ovat sittemmin löytäneet tasapainon. Perusviinin ja laadukkaan chardonnayn ero on valtava. Myös pienet Sauvignon Gris-viljelmät nostavat Leydassa päätään. Yleensä Colhaguasta tulevassa Viognierissa on liikaa fenoleja, se on valitettavan usein ylikypsää ja kömpelöä viiniä.

Elquin alueelle ennustetaan nostetta tänä vuonna, erityisesti Pinot Noir, Riesling ja Chardonnay tulevat olemaan mainioita.

Madeleinen jälkeen Ed Flaherty maistatti Tarapacán viinejä ja kertoi meille työstään. Hänen mukaansa viinintekijän tehtävä on ymmärtää rypäleen tarjoama potentiaali ja antaa rypäleen ohjata tie huippuviinin luomiseen pakottamatta sitä. Ed on työskennellyt Tarapacálla viisi vuotta ja aiemmin mm. Cono Sur´illa sekä Mondavilla. Orgaanisten viinien parissa on vierähtänyt kohta jo kymmenen vuotta.

Tarapacán 600 hehtaarin viinitila sijaitsee Vaipo Valleyn Isla de Maipossa. Yli 50 hehtaaria tarhoista on orgaanisia ja pääsimmekin maistamaan tilan tuotteita vuosilta 2008, 2009 ja 2010. Maistettuamme myös Tarapacán Cabernet Sauvignon-viinit, oli pakko todeta, että vuosikerta 2008 oli molemmista testatuista seteistä paras. Tastingin viimeisenä on huippuviini Tara.Pakay 2007, jota on löytynyt myös Alkon varattavien tuotteiden listalta noin 45 euron hintaan.