Petit Verdot

Eipä ole aikaisemmin tullut maistettua 14 Petit Verdot- viiniä, siis puhdasta sellaista.

Yleensähän lajiketta käytetään osana Bordeaux’ssa ja muualla missä tehdään saman tyylisiä viinejä. Puhtaana ei sitä kovin paljoa taida mistään päin Ranskaa tulla. Sitä enemmän lajiketta sitten löytyy Portugalista ja Espanjasta. 

Maistetut 14 viiniä antoivat varmasti tarpeeksi laajan otoksen lajikkeeseen ja sen luonteeseen. 

Viinit vastasivat aika hyvin kirjatietoa, oli vihreyttä, tummaa marjaa, kovuutta. Ei kuitenkaan niin hurjia kuin olin kuvitellut. Kaikki olivat hyvin lähestyttävissä ja tasapainoisia. Yllättävintä oli, että ikä ei niissä näkynyt. 2001 Etelä-Afrikasta oli aivan yhtä nuorekas kuin 2008 Portugalista. Suosikikseni nousi valitettavasti sarjan selvästi kallein viini, Abadia Retuerta PV. Sille kertyy hintaa kunnioitettavasti pitkälle yli 100 euroa. Tällä kertaa hinta toi mukanaan laatua!

Maistetut viinit:

Francesco Maurigi / Tenuta di Budonetto: Lú -03 

Papaioannoi : Lyrikos  -04

Finca Antigua: Petit Verdot -08    

Abadia Retuerta: PV Petit Verdot -05                                    

Bodegas y Vinedos Casa de la Ermita: Petit Verdot -06

Pagos de Familia Marques de Grinon: Petit Verdot -06 

La Verdosa : Arrayan Petit Verdot -02 

Julio Bastos: Dona Maria Petit Verdot -08 14% 

Casa Agricola Cortes de Cima: Petit Verdot -08 

Herdade do Esporao: PV -08 

Lima Mayer: Quinta de São Sebastião Petit Verdot -06 

Manuel do Santos Campolargo : DigA? Tinto -07 

Vina von Siebenthal: Toknar  -07 14.5%

Nederburg: Private Bin Petit Verdot -01 

PORTUGALIN MAANPETTURI

Juuri ilmastonmuutoskonferenssista palanneena ja pää ekologista oppia täynnä ei voi kuin ihmetellä Portugalin suurimman tuottajan Sograpen päätöstä sulkea viinejään kierrekorkilla. Eipä tämä ole ensimmäinen kerta, mutta on se melko harvinaista tässä luonnonkorkkien luvatussa maassa. Korkkiteollisuus työllistää Portugalissa pelkästään yli 100.000 henkeä ja korkkipuut ovat luonnonvara, jota täytyy vaalia. 

Saimme Marbellan ilmastonmuutoskonferenssissa aikamoisen oppitunnin luonnonkorkin tärkeydestä ympäristöystävällisessä toiminnassa. Puita ei kaadeta ja ne kuoritaan käsin ilman saastuttavia koneita. Puut imevät itseensä ilmastosta hiilidioksidia 10 tonnia enemmän kuorittuna, joten luonnonkorkin käytön vähentäminen heikentää selkeästi metsien tilannetta.

Korkkeja riittää tarpeeksi markkinoille, eikä korkkipula uhkaa. Ne ovat lisäksi nykyään parempaa laatua ja korkkivikaa esiintyy CFCAn (Cork Forest Conservation Alliancen) mukaan noin prosentissa kaikista viineistä. Kierrekorkin valmistaminen aiheuttaa CFCAn mukaan 24 kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä luonnonkorkin valmistamiseen nähden, kierrekorkki ei ole kierrätettävissä, eikä häviä luonnosta luonnonkorkin tavoin. Luonnonkorkille on myös kehitetty kierrätysjärjestelmä useiden maiden supermarketteihin, joiden laatikoihin käytetyt korkit voi palauttaa. www.corkreharvest.org.

Sograpen Quinta de Azevedo Vinho Verden sulkeminen kierrekorkilla on saanut varmasti maan viini- ja korkkiteollisuudessa keskustelua aikaiseksi. Portugali vastaa puolesta maailman korkkituotannosta ja 80% viinien korkeista. Kuinka älykästä on lähteä polkemaan oman maan merkkituotetta varsinkin silloin, kun maa kärsii pahasta talouskriisistä.