VIINITYYPPI – ARI RUOHO

Helsinkiläisen ravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho arvostaa suomalaisia hienoja ja puhtaita raaka-aineita. Ari aloitti Nokassa sen avautuessa vuonna 2002 ja lähti sitten Vuoden Kokki 2003-voiton jälkeen maailmalle oppiin, Kaliforniaan, Norjaan sekä Sveitsin ja Ranskan Alpeille. Kotiin palattuaan Ari ryhtyi työskentelemään jälleen Nokassa, eli palasi omille gastronomisille juurilleen.

Maailmalla sitä ymmärsi, kuinka loistavia kotimaiset raaka-aineemme ovat ja niiden hyödyntäminen onkin ollut Arin työn keskipiste. Ravintola Nokka on alusta saakka panostanut suomalaisuuteen ja siksi Ari sopiikin sinne oppeineen kuin nenä päähän. Ruokalista on rakentunut pientilojen huipputuotteille ja laadukkaalle luomutuotannolle. Klassikoita listalla ovat Sallan villiporo, Alhopakan ankka ja Paimion parsa. Ari on löytänyt ravintolaan hyvän tuottajaverkoston, jonka kanssa yhteistyössä voi helposti rakentaa eri sesonkien ruokalistoja.

Ravintolaan onkin luotu oma VIP-tuottajien verkosto ja tässä yhteydessä VIP tarkoittaa very important produceria. Tämän sertifikaatin saavat ainoastaan parhaat suomalaiset pientilatuottajat. Arin ruokafilosofiaan kuuluu kunkin raaka-aineen ominaisuuksia kunnioittava valmistustapa ja hän painottaa kaiken olevan käsityötä, jossa käden jälki näkyy ja kaiken lähtökohtana on maku.

Mitään erityistä reseptiä Ari ei kerro, vaan toteaa yksinkertaisesti: Mun lempi resepti vois olla sellainen että ” nautitaan niistä hetkistä jolloin saadaan olla hyvien ystävien kanssa syömässä ja viihtymässä, hyviä juomia unohtamatta, eli tällaisia hetkiä pitäisi löytyä ainakin muutama kerta kuukaudessa”.

Simppeliä, mutta totta ja sitten nokka kohti Nokkaa, Arin tekeleitä testaamaan.

TURUN ”BERLIN-TASTING”

Osataan sitä Turussakin. Jos Eduardo Chadwick maistatti viinejään kilvan maailman huippuja vastaan Helsingissä, niin Viinille-ravintolan isäntä Tarmo Koskenoja laittoi viinejä riviin samaan tyyliin Turussa, Hotelli Kämpin tapahtuman innoittamana.

Tarmon ”The Berlin Tasting Turkuun” oli saapunut 25 aktiivista viiniharrastajaa maistamaan sokkona hieman Helsingissä maistettua pienemmän, mutta aivan yhtä tasokkaan sarjan:

*  Château Latour 2007

*  Château Angelus 2007

*  La Cumbre 2007

*  Seña 2007

*  Don Maximiano Founders Reserve 2007 ja

*  Supertoscanalainen, Candiallen Pli 2007 Panzanosta

Viinille-ravintolan arvoisan raadin tulos oli seuraavanlainen: 

1. Seña                  (30 pistettä)

2. Château Angelus (29)

3. La Cumbre          (25)

4. Château Latour    (21)

5. Don Maximiano   (19)

6. Pli                       (9)

Tähän tulokseen Eduardo Chadwick olisi tyytyväisempi, sillä Helsingissä voiton vei Ch. Latour.

Jos on asiaa Turkuun päin, kannattaa poiketa viiniravintolassa. Yhteystiedot: www.viinille.fi

HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KURIIN

Huoli ympäristöstä kasvaa myös viininvalmistajien keskuudessa ja teollisuus voisi vähentää päästöjä viidenneksellä pakkaamalla viinit vihreään lasiin. Vihreän lasin kierrätysmahdollisuudet ovat 72 %, kun kirkkaalla lasilla vastaava luku on 33 %. Tutkimuksen taustalla on WRAP (Waste&Resources Action Programme), joka on viime vuosina julkaissut runsain mitoin tärkeää tietoja ympäristöasioista.

Marbellan ilmastonmuutos & viini-konferenssissa WRAPin Nicola Jenkin kertoi viinipakkausten ja viininkuljetuksen aiheuttavan suurimman osan viiniteollisuuden päästöistä. Viinintuotanto itsessään aiheuttaa 14 % päästöistä, kun mm. pakkausmateriaalit, pakkaaminen ja kuljetus vastaavat lopuista.

Maailmassa kiertää vuosittain lähes 18 miljardia viinipulloa, joka tarkoittaa 8,5 miljoonaa tonnia lasia.

Nicola muutti tämän jumbojeteiksi ja määrä olisi 26.000. Silti 90 % viineistä pakataan yhä lasiin, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi tarjolla.

Chileläinen laatutalo Errázuriz on vähentänyt pullojensa painoa 75 grammalla, eli noin 15 % kokonaispainosta. Laatikollinen viiniä kevenee siten kilolla. Tämä tarkoittaa 500 tonnin säästöä lasin käytössä sekä vähemmän kuljetuksen ja valmistuksen aiheuttamia kustannuksia ja päästöjä. 

Kuljetusmuodoista lentoliikenne on kaikista huonoin vaihtoehto ympäristön kannalta, voisiko siis miettiä, kannattaako kaukaa lennätettyjä viinejä ostaa lainkaan, jos haluaa kantaa kortensa kekoon ympäristötalkoissa.. Ympäristöystävällisin kuljetuskeino on rahtialus ja viinin kuljettaminen tankeissa. 12.000 lasipulloa vastaa 32.000 pullollista tankissa, joka tarkoittaa kolmanneksen vähennystä CO2-päästöihin. Tankilla on muitakin etuja, sillä viinin lämpötila ei pääse muuttumaan niin helposti kuin pulloissa. Lämpötilanvaihtelut ovat usein kuljetuksen aikana päässeet pilaamaan tai ainakin muuttamaan viinin ominaisuuksia. Viinimäärään mukautuvat joustavat ”flexitankit” ovat kevyitä ja käytännöllisiä myös estämään ylimääräisen hapen pääsemistä tekemisiin viinin kanssa.

WRAPin Nicolan mukaan muovipullojen käyttö on kasvussa, vaikka niiden hyllyikä on ainoastaan kahdesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Muovipullojen etuna on keveys ja kierrätettävyys, mutta ne lyövät itsensä ainakin meillä ehkä viimeisenä läpi. Bag-in-Box-viinien suosio kasvaa ja niistä on tarjolla pienempiäkin versioita, sillä kuluttajat kaipaavat pienempiä pakkauskokoja. Notting Hill-fresh case on ainakin Englannissa saavuttanut suuren suosion, tuote on myynnissä myös Alkossa. Ekoteko ja kokeilemaan!

Lisää WRAPista www.wrap.org.uk/wine

CHILE – JOHAN ON MARKKINAT

Chilen viinit ovat vallanneet suomalaisista markkinoista ykköspaikan sekä puna- että valkoviineissä. Tämä pieni maa on ponnistanut 30 vuoden aikana lähes joka maailmankolkkaan. Yksi Chilen tunnetuimmista tuottajista, viinitalo Errázuriz tuo Suomen markkinoille myös viime viikolla Berlin tastingissä esittelemänsä huippuviinit ja hintaa löytyykin sitten 150 euroon saakka pullolta. Mitään hurjia markkinaosuuksia nämä huiput eivät tavoittele, mutta Errázurizin johtajan, Eduardo Chadwickin mukaan niiden myynti on tuplaantunut joka kerta, kun menestystä on Berlin tastingissä tullut.

Chile on tunnettu kaivostoiminnastaan ja sen mukana viiniteollisuuskin ponnisti maailmalle 1980-luvun jälkeen ja nyt maan tuotannosta menee jo 75 % vientiin. Maa on viininviljelijän paratiisi, sillä siellä kylmät merituulet tuovat tarhoille tarvittavaa viileyttä, aurinko hyväilee köynnöksiä kypsyttääkseen rypäleet optimikuntoon ja kastelu on turvattu Andien sulamisvedellä. Taudit ovat pysyneet poissa, sadetta ei kesällä ole, joten hometta ei esiinny ja pelätyin tuholainen Phylloxera-viinikirva ei ole koskaan astunut jalallaan Chileen. Meri ja vuoret suojaavat tarhoja ja pitävät ei-toivotut tuholaiset poissa.

Viinitarhoja Chilestä löytyy 20.000 hehtaaria ja omaan kulutukseen jäävä neljännes tuotannosta saa kansan juomaan 16 litraa henkeä johti vuodessa. Maa on napannut kuusi prosenttia maailmanmarkkinoista ja on menestynyt kaikilla viinin avainmarkkinoilla. Mitä Chile ei ole vielä tarpeeksi saavuttanut, on menestys kalliimpien korkealaatuisten laatuviinien kanssa. Moni sanookin, että maan pitäisi tyytyä siihen, missä se on hyvä, eli tasalaatuisten hedelmäisten ja hinnaltaan edullisten viinien tuotannossa. Koska viljelyolot ovat luonnostaan suosiolliset ja työvoima edelleen melko edullista, hinnatkin pystytään pitämään kurissa. 

Viiniteollisuus työllistää tänä päivänä jo enemmän ihmisiä kuin kaivosteollisuus. 30 vuotta sitten Chilessä ei vielä tiedetty, kuinka loistavat olosuhteet heillä viinintuotantoon on ja nyt kehitys on mennyt huimasti eteenpäin. Yhä enemmän siirrytään viileämmille kasvualueille suuremman konsentraation aikaansaamiseksi viineihin. Viineissä on hedelmä esillä ja tuntuu miellyttävän varsinkin suomalaista viinimakua. Suomen lisäksi Brasilia, Tanska ja Irlanti ovat chileläisten viinien suurkuluttajia. Eduardo Chadwick sanoo menestyksen näissä maissa osin johtuvan pienten maiden sympatiasta pikkutuottajamaata kohtaan, vaikka tosiasiassa hinta ja laatu kohtaavat näissä viineissä enemmän kuin hyvin.

Myös trendikkäänä luonnonmukaisena viljelymaana Chilen on helppo olla. Nuoren viininviljelymaan on helppo palata takaisin ”juurille”, kemikaaleja ei juuri tarvita ja kestävän kehityksen avaimet löytyvät henkilöstöä kouluttamalla. Wines of Chilellä on meneillään 2020-projekti, jossa keskitytään viljelijöiden opastukseen puhtaan viljelyn ja ympäristön aikaansaamiseksi. Myös Wines of Chilen puheenjohtajana toimiva Eduardo Chadwick uskoo tasapainon löytyvän koulutuksella.

Vaikka Suomi on Chile-fani, Chadwick haluaa totuttaa meidät juomaan Chilestä muutakin kuin perusviiniä.

Errázurizin lääkkeet ovat tässä:

KAI Carmenere, Petit Verdot, Syrah

La Cumbre Syrah

Seña Cabernet Sauvignon, Carmenere, Merlot, Cabernet Franc, Petit Verdot

Viñedo Chadwick Cabernet Sauvignon

Don Maximiano Cabernet Sauvignon, Petit Verdot, Cabernet Franc, Syrah

Viinit tulevat Alkoon kesän aikana ja hintaa on 59-149 euroa. Onnea matkaan!

LUONNONKORKILLE MAINOSHYÖTY ITÄMEREN SAMPPANJOISTA

Portugalin korkintuottajien yhdistys ottaa hyödyn irti mainostaessaan tuotteitaan Itämeren pohjassa maanneiden samppanjapullojen korkkien kestävyydellä. Jos 200 vuotta makaa meressä ja juoma on vielä kunnossa, niin luonnonkorkki on ainoa oikea vaihtoehto..

APCOR (Portuguese Cork Association) on hankkinut luvan tuoda yhden pullon todisteeksi standilleen Lontoon kansainvälisillä viinimessuilla. Se on korkitettu uudelleen luonnonkorkilla, joka on suunniteltu erityisesti antiikkipulloa silmällä pitäen. Pulloa voi käydä ihmettelemässä ViniPortugalin osastolla E10.

Jokunen pulloista huutokaupataan Ahvenanmaalla kesäkuussa ja odotettavissa on kaikkien aikojen korkeimmat samppanjahinnat.

SILJALLE UUDET VIINIT

Tallink Siljan laivoille on rantautunut uusia viinejä. Tämän kuun alusta laivan punaviini on Galante 2009, Shiraz-Merlot blendi Sisiliasta ja valkoviiniksi on valittu saksalainen Geil Riesling Trocken , Rheinhessenistä. Kuohuviini on Bernard-Massard Luxemburgista ja samppanja Lansonin Black Label Brut. 

Siljan luonnehdinnat viineille:

Galante tulee Sisilian kahden suurimman kaupungin, Trapanin ja Palermon välillä sijaitsevalta tarhalta. Vaikka ilmasto on seudulla tunnetusti kuuma ja kuiva, köynnösten kotirinteillä lämpötila viilenee öiseen aikaan, mikä korostaa viinin aromeja. Alue on 200–300 metriä merenpinnan yläpuolella, ja pohjoisesta puhaltavat lempeät tuulet pitävät köynnökset kuivina ja terveinä.  

Geil on peräisin Rheinhessenistä, jossa maaperä vaihtelee lämpimästä ja hiekkaisesta lössistä kalkki- ja savipitoiseen maaperään. Geil kelpuuttaa vain parhaat tarhat Riesling-rypäleidensä viljelyyn, ja ne ovat myös tarhoista vanhimpia, joissa rypäleitä on kasvatettu jo vuosisatoja. 

Bernard-Massard on valmistettu Chardonnay, Chenin Blanc ja Pinot Blanc -rypäleistä. Niiden kasvupaikkojen erilaiset maaperät, kalkki- tai savipitoinen maa, antavat viinille omaa luonteikkuuttaan…(no, hmm, enpä kehuisi kovin luonteikkaaksi. Menossa testaamaan ruoat ja viinit kuun lopussa, joten palaan asiaan)

Lanson, on maultaan runsas mutta kevyt, ja sen tuoksussa voi aistia kypsää hedelmää ja sitrusta. Viinin kirkas oljenkeltainen väri on peräisin Pinot Noir –rypäleestä.  Kuplat ovat pienet, eloisat ja kestävät. François Delamotten vuonna 1760 perustamalla Maison Lanson
-samppanjatalolla on ollut jo varhaisesta vaiheesta lähtien vilkasta kansainvälistä toimintaa, aluksi etenkin Pohjois- ja Itä-Euroopan suuntaan. 1800-luvun puolivälissä Lanson-samppanjan myynti kasvoi eritoten Englannissa, minkä ansiosta kuningatar Victoria myönsi vuonna 1860 Maison Lanson Père & Filsille arvostetun kuningashuoneen virallisen hovihankkijan statuksen, joka on edelleenkin voimassa. 

Testiryhmä iskee siis kuun vaihteessa, joten tästä sitten enemmän!

BERLIN TASTING HELSINGISSÄ 12.5.2011

Eduardo Chadwick otti riskin vuonna 2004 Berliinissä. Hän laittoi Ranskan ja Italian huiput rinnakkain omien huippuviiniensä kanssa. Maistamaan koottiin eurooppalaiset viinien huippuammattilaiset. Tuloksesta tuli historiallinen,sillä Chadwickin viinit päihittivät Latourit sekä kumppanit. Kun kukaan ei myöhemmin kertomusta tahtonut uskoa, samaa piti kokeilla uudestaan. Näin syntyi käsite Berlin tasting, kiertue, joka on käynyt maailman metropoleissa ja nyt oli vuorossa Helsinki. Syy Helsinkiin tuloon on chileläisten viinien valtaisa suosio täällä. Chadwick tuli testaamaan, olisimmeko kypsiä siirtymään perusviineistä laatuviineihin?

Viinit maistettiin sokkona. Ennen maistelua kuultiin Eduardon pitämä esitys Chilestä ja hänen ikoniviineistään. Tämä loi hieman mielikuvaa mitä saattaa laseista löytyä. 

Maistelussa edessä oli 10 tyyliltään erilaista viiniä, avoimen marjaisista, tuhdin tammisiin ja elegantteihin. Jokainen maistaja kertoi omat kolme parasta viiniä. Laatu oli korkea, eli järjestys syntyi puhtaasti oman mieltymyksen kautta.

	Raadin tulos	Oma tulos
1.	Château Latour 2007	Château Mouton Rothschild 2007
2.	Château Mouton Rothschild 2007	Viñedo Chadwick 2007
3.	Viñedo Chadwick 2007	Solaia 2007
4.	Solaia 2007	Château Margaux 2007
5.	KAI 2007	Seña 2007
6. ja 7.	Seña 2007 ja Château Margaux 2007	La Cumbre 2007
7.		Château Latour 2007
8.	Sassicaia 2007	KAI 2007
9.	Don Maximiano 2007	Don Maximiano 2007
10.	La Cumbre 2007	Sassicaia 2007

Helsingillä oli näköjään perinteinen maku. Vai olemmeko vain tottuneet Latouriin ja vastaaviin kumppaneihin? 

Maistettujen Bordeaux´ien hinnat maailmalla ovat yli 300€ pullolta, Toscanan siinä 150€ pintaan ja Chilen hinnat ovat alle ja hieman yli 100€.

Alkoon, Arkadiaan, on tulossa kevään/kesän aikana kaikki maistetut chileläiset, seuratkaa Alkon sivuja ja käykää hakemassa, ovat kokeilemisen arvoisia! Hintahaitari 59,90-145 €..

JK