Johan & Nyström

Katajanokalta, Sipulin ja Nokan välistä, löytyy opettavainen kahvilakokemus. Ruotsista Suomeen levinneen Johan & Nyströmin konseptimyymälä. Paikka on kahvilan, kaupan, toimiston ja koulutustilan välimuoto. Kahveina löytyy vaihtuva valikoima talon omia paahtoja eri tavoin valmistettuna. Löytyy espressoa ja sen johdannaisia, drippiä ja Aeropressiä. Kaikki tehdään juuri vain sinulle, pavut jauhetaan juuri ennen kahvin tekoa. 

Nautiskelun lisäksi tarjolla on mahdollisuus maistella vaikkapa eri alueiden kahveja ja hämmästyä kuinka paljon eroja niissä oikeasti on!

Myynnissä on kahvien lisäksi teetä, kuppeja, suodattimia ja kaikkea muuta kahvinautinnon turvaavaa tarviketta!

Oiva pysähdyspaikka, kun on menossa Vinoteekkiin viinejä maistelemaan.

Pöltsamaa Kuldne 2005

Vuosikertaomenaviiniä Virosta, onko siinä mitään järkeä?

Yllätyksekseni siinä on ja paljon! 

Viini oli tumman keltainen. Tuoksu oli mausteinen, kanelia, muskottia, maustepippuria ja toki kypsää omenaa. Suussa viini oli makea, sopivasti happoja tasapainottamassa kokonaisuutta. Paljon kypsää omenaa, mausteita, kehittyneisyyttä eli omenankotaa. Korkea alkoholi, 14%, ei tunnu häiritsevänä. Kokonaisuutena kauniisti ikääntynyt mukava viini! Se ei yritä olla muuta kuin on, eli hieno makea omenaviini.

Tuottaja Pöltsamaa on ymmärtääkseni merkittävin Viron hedelmäviinien tuottaja. Tämä Kuldne edustaa heidän tuotantonsa huippua. Vuosikerta 2005 on pyörinyt mielestäni muutaman vuoden kaupoissa noin kymmenen euron hintaan. Samasta sarjasta löytyy myös 2003 mustaherukkaviini.

Miksi suomalaiset tilaviinien tuottajat eivät tee tämän tyylisiä herkkuja?

Rhône á la Kalifornia

Voiko Rhônen kopioida rapakon taakse? Voi, jos kysyy Rhône Rangers porukalta. Nämä valtavirran ulkopuolella intohimoisesti viiniin suhtautuvat pioneerit ovat tehneet Rhônen lajikkeista viiniä 1980-luvulta alkaen. Vuosien varrella ovat saaneet suuren joukon seuraajia ja innostaneet uusia viljelijöitä hyppäämään mukaan. 

Vuoden 2011 lopulla Helsingin Munskänkarna piti tastingin teemasta, jonka sain kunnian alustaa. Viinit oli hankittu Alkosta ja UK:sta. 

Sokkona olisin yhdistänyt ne Kaliforniaan, mutta ajatukset eivät olisi menneet Rhônen suuntaan. Tyyli oli kovin jenkkimäinen, isoja, runsaita ja paljon alkoholia. Ainoa, josta saatoin kuvitella löytäväni jotain esikuvaa muistuttavaa oli Esprit de Beucastel, sen pienoinen likaisuus oli poikkeavaa muihin nähden ja se oli vähemmän runsas kuin muut. 

MItä tästä opin, varo kopioita:) Tämä ei tarkoita, että nämä olisivat olleet huonoja viinejä, päinvastoin. Niitä ei vain oikein voi verrata ”alkuperäisiin”. Hinnaltaan nämä maistetut pullot liikkuivat 20-70€ välillä. Tämä ei ole paha hinta laadukkaisiin kalifornialaisiin verrattuna. Viinit olivat tyylinsä klassikoita, eli satsaamalla muihin lajikkeisiin kuin CS:ään saa samalla rahalla parempaa viiniä Kaliforniasta! Valitettavasti saatavuus meillä on kovin vaatimaton.

Jos samanlaatuisen setin olisi kerännyt oikeista rhônelaisista, olisi hintaa tullut reilusti enemmän. Tämä johtuu pienemmistä viljelyalueista ja maineesta. Ja kai vielä on trendikästä juoda Rhônea? Kiitos Wine Advocaten ja Wine Spectatorin pisteille alkuperäisille viineille:)

Maistetut viinit olivat:

’Ladi's Vineyard' Syrah 2001, Deerfield Ranch

Syrah, Bien Nacido Vineyard 2006, Qupé Winery

’Patrina' Syrah 2008, Alban

GSM 2009, Hahn

Le Cigare Volant 2005, Bonny Doon

Phantom 2006, Bogle

Esprit de Beaucastel Rouge 2006, Tablas Creek

ja ”pakollisena Zininä” Geyserville 2008, Ridge Vineyards

VIINITRENDIT 2012 - PAKKAUKSET

10.1. VIINITRENDEJÄ 2012 – PAKKAUKSET

Kestävä kehitys näkyy ennustusten mukaan tänä vuonna viinipakkauksissa ja tuottajat siirtyvät yhä enemmän kevyempiin pulloihin, tetroihin ja jopa paperista valmistettuihin pulloihin, joita löytyy jo Englannin viinikauppojen hyllyiltä. Kierrätettävästä paperista valmistettu pullo painaa ainoastaan 55 g, kun normipullon paino on puolisen kiloa. Tetrat ja paperipakkaukset ovat siis tulleet jäädäkseen.

Eettiset arvot nostavat päätään vaikeina taloudellisina aikoina, toteaa The Drinks Business. Se raportoi myös Chilen viinijätin Errazurizin päätöksestä keventää kaikkien viinipullojensa painoa. Errazuriz ja Caliterra tulevat jatkossa myös hyödyntämään kohdemaassa pullotusta mahdollisuuksien mukaan.

ALBARIÑOLLE SEURAA

9.1. ALBARIÑOLLE SEURAA

Espanjan Galiciassa elvytellään valkoista alkuperäislajiketta Caiño Blancoa maailmanmenestystä saavuttaneen Albariñon seuraksi. Rias Baixas-tuottaja, Terras Gauda, viljelee lajiketta 20 hehtaarilla ja aloitti La Mar-viinin tuottamisen vuonna 2009. Näitä hehtaareja enempää lajiketta ei tällä erää alueelta juuri löydykään. Tästä viinistä löytyy Caiño Blancon lisäksi 15% Albariñoa ja tuotanto on noussut 20.000 pulloon. Terras Gauda kuvaa viinistä löytyvän vastaleikatun ruohon aromeja sekä kypsää trooppista hedelmää yhdistettynä korkeaan happoisuuteen, joka antaa viinille jämäkkää rakennetta ja pituutta.

Caiño Blanco ei ole kovinkaan satoisa ja sen viljelyn hankaluus sekä korkeat tuotantokustannukset ovatkin saattaneet lajikkeen lähes sukupuuttoon sillä välin, kun Albariño on porskuttanut suosiossa.

Joh. Jos. Prüm Wehlener Sonnenuhr feine Auslese 1966

Juhlakauteen kuuluu luonnollisesti vakavat viinit, peruslaadut voi jättää tylsään arkeen:)

Tähän ajatukseen sopii loistavasti reilusti vanhainkotipäiviä viettävä huippu Riesling! Eli maistettavana Joh. Jos. Prüm Wehlener Sonnenuhr feine Auslese vuodelta 1966.

Viini oli väriltään kuparin kellertävä. Tuoksusta löytyi omenankotaa, metsäisyyttä, kuivattuja aprikooseja.  Suutuntuma oli kuiva, eloisa hapokkuus, laajakirjo kuivattuja  marjoja. Pitkä. Lasissa ei tapahtunut puolentoista tunnin aikana hajoamista, uskomatonta tämän ikäiselle viinille.

Oliko kellaroinnin arvoinen? Oli, kiinnostava, vivahteikas ja nautittava. Tästä on hyvä jatkaa kohti ”tavallisia” viinejä!

VANHAT SAMPPANJALASIT NURKKAAN

5.1. VANHAT SAMPPANJALASIT NURKKAAN

Klassiset, kapeat ja korkeat samppanjalasit saisivat useiden samppanjantuottajien mielestä jäädä historiaan, sillä ne ovat enemmänkin kauniita, kuin käytännöllisiä viinien aromeja ajatellen. Tähän ajatusmalliin yhtyy enemmän kuin mielellään viinilasien kuningas, George Riedel.

Tavallinen, pesältään laajempi viinilasi tuo lasiammattilaisen mielestä aromit paremmin esiin ja antaa tilaa samppanjan monimuotoisuudelle. Kapea lasi ei anna samppanjan runsaudelle yksinkertaisesti tarpeeksi tilaa. George Riedel antaa myös sapiskaa kapean lasin liiallisesta täyttämisestä, kolmannes olisi sopiva määrä, jotta viinille jää tilaa hengittää. Kuinka ollakaan, Riedeliltä on tulossa uusia lasisarjoja tämän tarpeen tyydyttämiseen, sillä eihän siihen tietenkään mikään vanhoista viinilaseista kelpaa..