Rhône á la Kalifornia

Voiko Rhônen kopioida rapakon taakse? Voi, jos kysyy Rhône Rangers porukalta. Nämä valtavirran ulkopuolella intohimoisesti viiniin suhtautuvat pioneerit ovat tehneet Rhônen lajikkeista viiniä 1980-luvulta alkaen. Vuosien varrella ovat saaneet suuren joukon seuraajia ja innostaneet uusia viljelijöitä hyppäämään mukaan. 

Vuoden 2011 lopulla Helsingin Munskänkarna piti tastingin teemasta, jonka sain kunnian alustaa. Viinit oli hankittu Alkosta ja UK:sta. 

Sokkona olisin yhdistänyt ne Kaliforniaan, mutta ajatukset eivät olisi menneet Rhônen suuntaan. Tyyli oli kovin jenkkimäinen, isoja, runsaita ja paljon alkoholia. Ainoa, josta saatoin kuvitella löytäväni jotain esikuvaa muistuttavaa oli Esprit de Beucastel, sen pienoinen likaisuus oli poikkeavaa muihin nähden ja se oli vähemmän runsas kuin muut. 

MItä tästä opin, varo kopioita:) Tämä ei tarkoita, että nämä olisivat olleet huonoja viinejä, päinvastoin. Niitä ei vain oikein voi verrata ”alkuperäisiin”. Hinnaltaan nämä maistetut pullot liikkuivat 20-70€ välillä. Tämä ei ole paha hinta laadukkaisiin kalifornialaisiin verrattuna. Viinit olivat tyylinsä klassikoita, eli satsaamalla muihin lajikkeisiin kuin CS:ään saa samalla rahalla parempaa viiniä Kaliforniasta! Valitettavasti saatavuus meillä on kovin vaatimaton.

Jos samanlaatuisen setin olisi kerännyt oikeista rhônelaisista, olisi hintaa tullut reilusti enemmän. Tämä johtuu pienemmistä viljelyalueista ja maineesta. Ja kai vielä on trendikästä juoda Rhônea? Kiitos Wine Advocaten ja Wine Spectatorin pisteille alkuperäisille viineille:)

Maistetut viinit olivat:

’Ladi's Vineyard' Syrah 2001, Deerfield Ranch

Syrah, Bien Nacido Vineyard 2006, Qupé Winery

’Patrina' Syrah 2008, Alban

GSM 2009, Hahn

Le Cigare Volant 2005, Bonny Doon

Phantom 2006, Bogle

Esprit de Beaucastel Rouge 2006, Tablas Creek

ja ”pakollisena Zininä” Geyserville 2008, Ridge Vineyards

Zinfandelin festarit (ZAP) 20 vuotta!

Tämän viikon lopussa San Franciscossa järjestetään Zinfandelille ihan omat festivaalit jo 20. kerran. Kun homma alkoi, paikalle saapui ainoastaan viitisenkymmentä henkeä, mutta nyt ZAP-(Zinfandel Advocate Producers)järjestäjät odottavat kymmentätuhatta vierasta.

ZAP on vuosien varrella aikaansaanut viineilleen myös selkeän kasvojenkohotuksen. Vielä kymmenen vuotta sitten yli 70% viineistä oli halpaa, alle 8 dollarin tavaraa ja nyt on laatukin noussut kohisten. Tänä päivänä 60% zinfandeleista maksaa yli 8 taalaa ja lähes 30% yli 15 dollaria pullolta.

ZAP on Amerikan suurin yhdelle lajikkeelle omistettu tapahtuma ja siellä esitellään myös zinfandeleja, joissa alkoholipitoisuus on hillitympää, kuin usein reilut 15 % alkoholia sisältävissä kypsissä hedelmäpommeissa. Viineistä on pyritty tekemään samalla ruokaystävällisempiä, etteivät ne jyräisi tuhtiudellaan kaikkea alleen. Zinfandelia pidetään sopivana vähän kaikenlaisen ruoan kanssa, hampurilaisista ankkaan, mutta ennen kaikkea se on täydellinen grilliruoan kumppani.

Olisi toki järjetöntä muuttaa viinin imagoa kokonaan, mutta ainakin kuuluisimmat viljelijät, kuten Seghesio, pyrkivät hieman tyylikkäämpiin viineihin pienentämällä satoa ja lyhentämällä terttujen kypsymisaikaa. Tasapaino on se, mitä tuottajat täälläkin hakevat, enemmän hapokkuutta ja hedelmän raikkautta sekä rakennetta. Tammen ja jäännössokerin varaan laskeminen on moderneissa zinfandeleissa historiaa.