Helsingin Munska voittoon 2012 viinikilpailussa

Helsingin Munskänkarna voitti vuoden 2012 viinikilpailun
Suomen Munskänkarnan järjestämään toiseen viinikilpailuun osallistui 24.3.2012 kahdeksan kaksijäsenistä joukkuetta eri puolilta Suomea. Tehtävänä oli tunnistaa sokkona neljä valkoviiniä, neljä punaviiniä ja neljä jälkiruokaviiniä. Kilpailun vaativuustaso oli kolmostasoa ja sitä pidettiin kovana. Kahden kärkeen kahdeksan pisteen kaulalla kiilasivat Helsingin Munskan molemmat joukkueet. Ensimmäiselle sijalle tuli Erkki Piitulaisen ja Samu Viljasen joukkue 34 pisteellä ja aivan kannoilla oli Jukka Kornilowin ja Eero Bomanssonin joukkue 33 pisteellä. Palkintona voittajat saivat shampanjapullot. Voittajajoukkue osallistuu Suomen Munskänkarnan nelihenkisessä joukkueessa European Blind Tasting Competition –kilpailuun syksyllä 2012. Onnea voittajille! (Hyvä Jukka!!)

RANSKA VIININTUOTANNON KÄRJESSÄ

1.4. RANSKA VIININTUOTANNON YKKÖSENÄ

Viime vuoden tilastot on saatu järjestykseen ja Ranska jatkaa Euroopan tuottajien ensimmäisellä sijalla 50 miljoonalla hehtolitralla. Lisäystä edelliseen vuoteen ranskalaiset ovat saaneet aikaiseksi reilut 10%.

Bordeaux´lla menee vientimarkkinoilla hyvin, vienti vetää 22% nousussa ja suurimpana kohteena yllätyksettömästi on Aasia. Tästä kertoo viennin arvon nousu, 30%. Huippuviinien ja halvimman hintaluokan väliin putoavat tuottajat jatkavat vaikeuksissa.

Euroopan kärkisijat Ranskan jälkeen jaetaan seuraavasti:

2. Italia               42 M hl

3. Espanja         39 M hl

4. Saksa             10 M hl

5. Portugali        5 M hl

Muun maailman tuotanto oli viime vuonna sadan miljoonan hehtolitran tietämillä.

Rives-Blanques, Languedocin tähti

30.3. RIVES-BLANQUES KUOHUVIININ HISTORIAN JUURILLA

Languedocin Limoux´ssa Pyreneiden juurella sijaitseva viinitila Ch. Rives-Blanques tuottaa upeita kuohuviinejä, joita maistettuaan on jopa viiniguru Jancis Robinson todennut: ” kuka kaipaa enää samppanjaa” !

Sympaattisen pariskunnan Carol ja Jan Panmanin tila harjoittaa ”järjenmukaista viininviljelyä” eli omaa Agriculture Raisonée-sertifikaatin. He eivät halua olla täysin orgaanisia, sillä jonkin verran myrkytyksiä on tarhoilla tehtävä. Tämän päättää ensinnäkin paikallishallinto mm. bakteeritautien, kuten flavescence doréen estämiseksi. Alueen maaperä on lisäksi sen verran kivistä, että traktoreilla kulku on paikoin hankalaa ja ”lempeät kemikaalit” ovat tarpeen. Tarhat sijaitsevat kuitenkin sen verran korkealla, 350 metriä merenpinnasta ja suhteellisen tuulisella alueella, että ruiskutusten määrä on kohtuullinen.

Rives-Blanques on kerännyt huomattavan määrän palkintoja kansainvälisissä kilpailuissa ja tilan Blanquette de Limoux sekä Cremantit Vintage Rosé ja Blanc de Blancs ovatkin ikimuistoista maistettavaa.

Alueella ovat häärineet aikoinaan benediktiiniläismunkit ja toisin kuin yleisesti luullaan, kuohuviinin keksijä ei ollutkaan Dom Perignon, vaan historian ensimmäinen tunnettu kuohuviini on Blanquette de Limoux. Ensimmäiset merkinnät kuohuvasta viinistä löytyvät Carcassonen lähellä sijaitsevan Saint Hilairen luostarin asiakirjoista vuodelta 1531. Tarina ei tosin kerro, kuinka paljon benediktiiniläiset munkit ovat vuosikymmenten saatossa jakaneet tietoa keskenään, mutta Champagnen alueella munkki Perignon valmisti kuohuvaa juomaa vasta sata vuotta myöhemmin. Blanquette de Limoux oli myös Yhdysvaltojen kolmannen presidentin ja maan tunnetun viinikonössöörin, Thomas Jeffersonin lempijuoma ja tämä jättikin jälkeensä kellarin täydeltä Blanquettea.

Rives-Blanques tuottaa ainoastaan valkoviinejä sekä kuohuviiniä 22 hehtaarin tarhoillaan, joista puolella viljellään Chardonnayta. Jokainen palsta käytetään ja kypsytetään erikseen, perusviini kuohuviiniin tankeissa ja valkoviinit, joiden osuus on 80 % tuotannosta, pääosin tynnyreissä. Laatuluokiteltu AOC Limoux täytyy lain mukaan poimia käsin ja käyttää tammessa. Chardonnay käy ja kypsyy 25% uudessa tammessa, Chenin Blanc 5-10% ja Mauzac ainoastaan vanhassa tammitynnyrissä.  Talon kuohuviini on kuivaa, jäännössokeria löytyy ainoastaan nelisen grammaa, kun muut alueen kuohuvat ovat yleensä huomattavasti makeampia. Champagnea lämpimämmän ilmaston ansiosta Blanquette de Limoux on yleensä aina vuosikertaviini.

Tähdet ja haarukat jaettu

Tänään julkaistiin Michelinin tähdet, haarukat ja ”papukaijamerkit”. Osa mediasta otsikoi uutisensa niin, että vain Gaijin olisi saanut mainetta ja kunniaa. Näin se ei kuitenkaan tainnut mennä.

Helsingin tähdet pysyivät paikoillaan, 2 Chez Dominicilla ja yksi Ololla, Postresilla, Luomolla ja Demolla.

Bib Gourmandin eli tunnustuksen hyvästä hintalaatusuhteesta pitivät Farang, Grotesk ja Solna. Uutena tähän joukkoon  pääsivät Gaijin ja La Table.

Muita hyväksi havaittuja paikkoja Helsingissä oppaan mukaan ovat Kolo, Lupolo, Glöd ja Kämp Signé. Muru puuttui uutisten listoilta.

Verkossa näitä ei vielä ole, eli miten nämä nyt oikeasti menivät ei selviä tällä istumalla. Kirja tulee myyntiin huomenna.

Pannier Brut Selection - Vuoden viinit 2012

Tänään  vuoden viini 2012. Voiton vei  Pannierin ”perus”samppanja. Se tulee käytännöllisessä pikkupullossa, eikä hintaakaan ole kuin reilut 15€. 

Tulokset löytyvät www.vuodenviinit.com

Tämä oli kolmas kerta, kun samppanja vei voiton. Aikaisemmat voitot ovat menneet Gossetille. 

Oliko tämä kilpailun paras viini? Omien pisteitteni mukaan ei, mutta selkein sarjansa voittaja se oli. Tämä kertoo sarjojen tasaisuudesta ja myös pisteiden hajoamisesta viinien kesken. Näistä myöhemmin lisää pohdintaa ja analyysiä omista pisteistä. Tässä vaiheessa voin tunnustaa pitäneeni Château Seguinista aivan mielettömästi:)

KIINA TULEE EUROOPPAAN

KIINA TULEE EUROOPPAAN

Viinimaailmassa ei oikein mene päivääkään, etteikö tulisi uutisia kiinalaisten ostoksista Euroopassa tai maan omien viiniviljelmien laajenemisesta. Oma kulutus on toistaiseksi litran verran henkeä kohti, mutta kiinnostus viineihin on valtavassa nousussa.

Bordeaux´n huipputilat ovat jo saaneet omat kiinalaiset nimensä, mikä on herättänyt närää joidenkin tuottajien keskuudessa. Kiinalaiset lisäksi ostelevat Bordeaux´n tiloja ja Changyun icewinea saadaan Eurooppaan ensi syksynä ainakin Lufthansan lennoille. Rahaa riittää ja investointeihin kuuluu myös luksusluokan viiniturismin tuominen Euroopan viinialueille. Kiinasta on tullut Bordeaux´n viinien suurin vientimarkkina, eikä loppua näy. Tiloja on hankittu jo ainakin 15, joiden tuotannosta suurin osa lähtee Kiinan markkinoille. Lisäksi kymmenien tilojen huhutaan vaihtavan omistajaa kiinalaisiin käsiin lähiaikoina. Kiinalaisten ostoinnokkuutta lisäävät hienot rakennukset eivätkä pelkästään viinit. Kalleimpia Bordeaux´n tiloja ei ainakaan toistaiseksi olla hankkimassa, sillä lähes miljoonan euron hehtaarihinnat hyppäävät yli kiinalaissijoittajien ymmärryksen. Punaviini on edelleen pop, mutta makeampia valkoviinejäkin markkinoilla jo kaupitellaan.

PARKERIN PISTEET 2009 BORDEAUX´LLE

2.3. PARKERIN SATASET BORDEAUX´N 2009 VUOSIKERRALLE

Robert Parker on antanut tuomionsa vuosikerran 2009 Bordeaux-viineille. Täydet sata pistettä ansaitsivat seuraavat viinit: Latour, Léoville Poyferré, La Mission Haut-Brion, La Mondotte, Montrose, Pavie, Pétrus, Le Pin, Pontet-Canet, Haut-Brion, Pape Clement Blanc, Smith-Haut-Lafitte, Beauséjour (Duffau Lagarrosse), Bellevue Mondotte, Clinet, Clos Fourtet, Cos d’Estournel, Ducru Beaucaillou ja l’Evangile.

Ch. Margaux, Cheval Blanc ja Mouton saivat kukin 99 pistettä, Lafite 99+.

Tästä seuraa sitten klassiseen tapaan näiden viinien hintojen pomppaaminen ja kaikkiaan vuosikerran saamat loistavat arviot Parkerilta antavat toki nostetta muillekin 2009 Bordeaux-viineille.