Pullon juttu - Outi Jakovirran huippupinot!

26.9. PULLON JUTTU - OUTI JAKOVIRRAN HUIPPUPINOT

Uuteen-Seelantiin pesiytynyt viinintekijälahjakkuus Outi Jakovirta on tehnyt Julicherin viinitilalla loistavaa työtä. 2009 Julicher Pinot Noir Martinborough´sta löi vertailussamme mennen tullen mm. Cloudy Bayn sekä Loiren verrokkeja.

Hollantilainen Julicher osti tilan vuonna 1996 ja Outi liittyi remmiin 2005. Tarhoja on 20 hehtaaria, joista 16 on istutettu enimmäkseen Pinot Noirilla. Tilalla tehdään jonkin verran myös Sauvignon Blanc´ia, Rieslingiä ja Chardonnayta. Rieslingiä on Uudessa-Seelannissa vaikea saada kaupaksi, sillä paikallisten mielestä se on aromeiltaan hieman vieras. Maan Sauvignon Blanc on täyttänyt markkinat, joten muille lajikkeille löytyy kysyntää. Vaikka Pinot on loistava, uusia lajikkeita tekisi mieli istuttaa Julicherillakin ja Ode haaveilee vaikkapa Sangiovesen tai Zweigeltin kasvattamisesta niiden ilmastoon istuvuuden ansiosta.

Omaa pinot noiriaan Ode kuvailee seksikkäämmäksi ja feminiinisemmäksi kuin Central Otagon pinoita. Vuoden 2009 kasvukausi oli lämmin ja pitkä, päivälämpötilat 30, ja yöllä 15 astetta antoivat viiniin loistavan rakenteen, runsaan hedelmäisyyden ja aavistuksen hienoa mausteisuutta.

Pinot syntyy tarhalla, jolla kasvaa tarinan mukaan osa Romanée-Contilta varastettuja ja loput Dijon 667 ja 777-klooneja, 3500 köynnöksen hehtaaritiheydessä. Hallaa varten tarvitaan tuulikoneita liikuttamaan ilmaa erityisesti lokakuussa, jolloin silmut ovat puhkeamassa. Toinen varteenotettava uhka ovat linnut, joita varten onkin véraisonin (rypäleen värin muuttumisen vihreästä punaiseen) jälkeen viritettävä verkot. Muussa tapauksessa rypäleet joutuvat armotta parempiin suihin.

Pinot vaatii taitoa viljelijältä, siitä tulee herkästi ylikypsä, jolloin se on arka oksidoitumiselle tarhalla. Satomäärää säädellään huolella tasapainoisen viinin aikaansaamiseksi. Hehtaarilta tuotos Julicherin pinot´lla on viisi tonnia.

Viininvalmistamossa käytetään pigeagea (kuorimassa sekoitetaan käyvään rypälemehuun) tanniinien saamiseksi viiniin. Viini kypsyy 30 % uudessa tammessa, jonka käytön suunta on vähenemään päin. Tynnyrit ovat julmetun kalliita tuotettaessa maailman ääriin, 750 euroa kappaleelta. Pitkän matkan vuoksi ne on myös tilattava puoli vuotta etukäteen, mikä on aina investointina riskialtista, jos sadon kanssa tulee ongelmia.

Hinnoittelussa Julicherilla on pysytty tolkuissa, vaikka vuoden 2008 viini valittiin maan parhaaksi. Hinta pysyi samana, 45 paikallisen taalan arvoisena. Vertailun vuoksi kulttiviini Atarangi maksaa noin 80 ja Felton Road 60 dollaria pullolta. Julicher ei ole aikeissa laajentaa 700.000 pullon tuotantoaan eikä nostaa hintojaan suosiosta huolimatta.

Douro lämpenee

26.9. DOURO LÄMPENEE

Ilmaston lämpeneminen on antanut ennusmerkkejään myös Portugalin Dourossa, jossa lämpötila on vielä viime päivinäkin kohonnut reippaisiin hellelukemiin. Kesällä rypäleet kärsivät veden puutteesta kun vettä ei alueella satanut neljään kuukauteen. Kuivuus ja kuumuus aiheuttivat viljelijöille harmaita hiuksia ja mikä pahinta, tästä olotilasta voi tulla Dourossa normaali.

Huhtikuu oli 4 astetta ja toukokuu 3 astetta normaalia keskiarvoa lämpimämpi. Kukinta alkoi lämmön vuoksi hyvissä ajoin ja kesän lämpötilat eivät nousseet liian korkeiksi. Tämä aikaansai tarvittavaa tasapainoa, jota tosin sitten heilautti pitkä kuiva kausi, jolloin pelättiin, etteivät rypäleet saa tarpeeksi vettä kypsyäkseen. Sadetta saatiin vasta elo-syyskuussa ja nyt tasapainoillaan taas kuumuuden kanssa mittareiden huidellessa 38 asteen tietämillä. Kasvukausi on ollut siis haasteita täynnä, mutta vielä ei voida sanoa mitään lopullista viinien tasapainosta. Tuottajilta kysyttäessä hankalasta vuodesta on silti tulossa hyvä..

22.9. Gajaa !

GAJAA!

Angelo Gaja Piemontesta on mies, jonka tuntevat viinimaailmassa kaikki. Uudistaja ja joidenkin mielestä jopa kauhukakara, joka ei välitä aina perinteistä, vaan tekee mitä haluaa. Gaja alkoi viljellä kansainvälisiä lajikkeita ja toi opintoreissuiltaan tullessaan ulkomailta uusia viljelytekniikoita laadun parantamiseksi. Gajan Ranskan Montpellieristä mukanaan tuomat uudistukset, kuten köynnösten lyhyeksi leikkaaminen ja green harvesting (osan tertuista poistaminen sadon pienentämiseksi), ovat osoittautuneet joka tapauksessa hyviksi keinoiksi alun ihmetyksestä huolimatta. Paikalliset Barbarescon kylän viljelijät ovat monet Gajan puolesta ja osa vastaan. Toisten mielestä Gaja markkinoi enemmän itseään kuin koko aluetta, mutta eikö se vähän niin ole, että alueen maine jakautuu myös kyytiin haluaville!

Barbarescon 180 viljelijän joukossa Gaja on joka tapauksessa tähti. Vuonna 1859 perustettua viinitaloa edustaa tänä päivänä usein Angelon tytär Gaia. Gaia vierailee myös Suomessa vuosittain maistattamassa talon huimia viinejä, joita Barbarescon lisäksi tehdään Ca´Marcandan tarhalla Toscanan Bolgherissa ja Montalcinossa, josta Gajan upeat brunellot ovat kotoisin. Gaia on mukana perheyrityksessä sisarustensa kanssa jo viidennessä polvessa, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että isä Angelo olisi yhtään hidastanut tahtia. Gaia kehottaakin niitä tilavierailijoita, jotka sattuvat paikan päälle Angelon kanssa samaan aikaan, ottamaan juoksukengät mukaan, sen verran vauhdikkaasti tapahtuu seitsemänkymppisen Angelon liikkuminen paikasta toiseen.

Toscanassa Ca´Marcandan tilalla valmistetut viinit ovat supertoscanalaisia, eli niissä on paikallisen Sangiovesen lisäksi mukana kansainvälisiä lajikkeita, kuten Merlot, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc ja Syrah. Ca´Marcanda tarkoittaa ”loputtomien neuvottelujen taloa” ja nimi kuvastaa Angelo Gajan käyttämiä satoja tunteja, jotka hän käytti edellisen omistajan taivuttelemiseksi tilan myyntiin. Pitkät neuvottelut kannattivat, sillä tuloksena on loistavia viinejä, joita Suomessakin saamme Alkon tilausvalikoimasta tai ravintolamyynnistä – Promis, Magari, Ca´Marcanda, näitä kannattaa kysellä!

Tarhan sijainti lämpimässä Toscanassa, kuitenkin viileän vuoriston ja suolaisen meren läheisyydessä, antaa viineihin uskomatonta intensiivisyyttä ja vahvaa rakennetta. Mitään kepeitä viinejä täältä on turha hakea ja niistä löytyykin Gaian mukaan toscanalaisille viineille tyypillistä ”lihaisuutta” ja meren tuomaa jopa suolaista aromia.

Maistoimme Ca´Marcandan vuodelta 2003, jossa tuntuvat selkeästi Bordeaux´n lajikkeet (50% Merlot, 40% Cabernet Sauvignon ja 10% Cabernet Franc). Lisäksi viinistä löytyy voimakasta eukalyptuksen aromia. Tämä intensiivinen, tuhti ja tumma viini on kypsynyt 18 kk uudessa tammessa ja sen jälkeen vielä vuoden pullossa.

Toinen toscanalainen, Brunello di Montalcino Sugarille 2006 vei sanat suusta. Viinissä on alkoholia 15 %, mutta silti se on elegantti, kuivan kirsikkainen, tupakan arominen ja klassinen brunello. Viini tottelee lakia ja sisältää 100 % Sangiovesea, joka kypsyy 18 kk tammitynnyreissä, vuoden isossa tammisammiossa ja vielä kaksi vuotta pullossa. Ja kyllä kannattaa, lopputulos on loistava!

Kun palataan takaisin Gajan juurille Barbarescoon, poikkeamme Langhen Sauvignon Blanc Alteni di Brasscian, 2004 ääressä.  Viini tulee Serralunga d´Albasta ja on kypsynyt 6 kk vanhoissa tammitynnyreissä sekä käynyt läpi malolaktisen käymisen. Loistava, täyteläinen viini, joka muistuttaa tyyliltään enemmän Piemonten Arneis´ta kuin Sauvignon Blanc´ia. Viiniä valmistetaan vuosittain ainoastaan 1000 laatikkoa, joten jos sattuu vastaan, niin osta!

Barbaresco 2007 on kuuman vuoden tuote. Vastaavan kuumaa oli vuosina 2000, 2005 ja nyt 2011. Viini on juotavissa jo nyt, mutta Gaian mukaan parhaimmillaan 10-15 vuoden iässä. Lämpimän vuoden tanniinit ovat jo kypsyneet, viinissä maistuu hedelmän kypsyys, tupakka ja lakritsi, jotka yhdistyvät hienosti pitkän viinin lopussa. Viini on kypsynyt 12 kk tammitynnyreissä ja vuoden isossa tammisammiossa.

Viimeisenä oli joukon hienoin viini, jälleen kuuman vuoden tuotos, Sorì San Lorenzo 2000. 95 % Nebbioloa ja 5 % Barberaa on kypsynyt 12 kk tammitynnyrissä ja vuoden sammiossa, kolmen viikon kuorikäymisen jälkeen. Vuosikerta on kuuma ja Sori San Lorenzon tarha on etelään viettävällä rinteellä, joten rypäleet ovat saaneet aurinkoannoksensa. Viini on elegantti, tuoksusta löytyy orvokkia, tupakkaa ja kuivaa kirsikkaa. Tanniineja löytyy myös, mutta jo iän myötä ne ovat antaneet hieman periksi. Upea viini!

Italian sadosta ennätyksellisen pieni

22.9. ITALIAN SADOSTA ENNÄTYSPIENI

Italiassa odotetaan noin 10 % edellisvuotta pienempää satoa valtavan kuumasta elokuusta johtuen. Myös Suomessa tällä viikolla vieraillut Gaia Gaja vahvisti, että Barbarescossa on oltu hengittämättä hiljaa, ettei rypäleistä tulee liiankin kypsiä.

Yhtä vähän viiniä on Italiassa tuotettu vuosina 1957 ja 2007. Gaia Gaja kertoi Piemontessa tämän vuoden olevan kuumuudessaan verrattavissa vuosiin 2000, 2005 ja 2007. Rypäleet ovat siis aivan takuulla kypsiä ja kuumuus sekä kuivuus ovat pitäneet taudit loitolla.

Koko Italian sadon arvioidaan olevan 42,3 miljoonaa hehtolitraa. Kuumuus on kypsyttänyt rypäleet myös normaalia aikaisemmin ja sateen puutteesta johtuva rypäleiden kuivuminen on nostattanut sokeripitoisuutta, joten reippaan alkoholipitoista viiniä on tänä vuonna tulossa.

Pullon juttu - Alkon syyskuun uutuuksia

PULLON JUTTU – ALKON SYYSKUUN UUTUUKSIA

Alkon syyskuun uutuuksista löytyi useita hauskoja viinejä, poimintoja parhaista tässä:

PUNAVIINIT

ZAPHY Reserva Especial, Argentiina, 8,98€/l kartonkitölkki, luomu -pop ja ihan kelpo viini

LINDEMAN´S Bin 99 Pinot Noir, Australia, 9,99€ - hinta/laatu toimii, runsas hedelmä

T.H. Syrah Leyda, Chile, 17,48€ - hiukan kallis, kypsän hedelmäinen

Tarapacá Santa Cecilia bag-in-box, Chile, 25,40€/3 l – syysmetsään retkijuomaksi

Casa Primicia M, Rioja, Espanja, 18,41€ - tyylikäs, kypsä ja klassinen

Trifula, Piemonte, Italia, 7,98€ - hauska ja edullinen sieniviini

Tikves Vranec, Makedonia, 9,99€ - yllättävän hyvä tanniinipaukku

Frei João Reserva Bairrada, Portugali, 19,95€ - tyylikäs ja monipuolinen viini! 600 pulloa hurry up!

Ch. Beau-Site, St.-Estèphe, Bordeaux, Ranska, 68€/1,5 l – hienosti kypsynyt magnum 2008

Man O´War Ironclad, Uusi-Seelanti, 38,40€ - tasapainoinen, pitkä ja tyylikäs (ja kallis)

VALKOVIINIT

Thorn-Clarke Mount Crawford, Australia, 15,96€ - tyylikäs ja tasapainoinen riesling

Flagstone, Etelä-Afrikka, 9,99€ - raikas ja hapokas yrttipakkaus

Pecchora Pecorino, Italia, 9,49€ - sitrusta ja mineraalia italialaisittain, hyvät hapot

Saint Clair Pioneer Block, Uusi-Seelanti, 17,84€ - intensiivisen hedelmäinen pitkä viini

Te Mara Central Otago, Uusi-Seelanti, 17,88€ - tasapainoinen, mausteinen ja kypsä

+Patriciuksen Tokaji Aszú 5 Puttonyos, hyvää 

-Loreleï Liebfraumilch litran muovipullossa, varo

FAIRVIEW - ETELÄ-AFRIKAN TÄHTI

21.9. FAIRVIEW – VIINI- JA JUUSTOTALO

Fairview´n Pinotage on ollut mielestäni Etelä-Afrikan punaviinien parhaimmistoa Alkossa jo pitkään. Talon omistaja, mainio Charles Back vieraili Helsingissä ja maistatti viinejään, joista ehdottomasti Viognier jätti ”pakko ostaa”-fiiliksen. Talon valikoimaan kuuluu myös La Capra-tuoteperhe ja näitäkin viinejä saa Suomessa. Tämän erittäin sympaattisen viinimiehen viinejä näkisi Suomen tarjonnassa kyllä mieluusti enemmänkin. Talo on kuuluisa myös palkituista juustoistaan, jotka toimivat kieltämättä loistavasti viinien kanssa.

Charles Back johtaa taloa kolmannessa polvessa ja rakastaa työtään. Lomia hän ei pidä, sillä työ on niin mukavaa, että se käy myös lomasta! Back on tuonut Etelä-Afrikkaan uusia lajikkeita ja oli mm. ensimmäinen Viognierin viljelijä maassa. Hän suosii Rhônen lajikkeita usein käytettyjen Bordeaux-lajikkeiden sijasta ja siitä onkin hieman vitsinä saanut nimenä myös Goats do Roam-viinit, jotka muodostavat nykyisin oman yrityksensä. Mourvedrea Backin tarhoilla viljellään Etelä-Afrikassa eniten ja myös muita rhônelaisia lajikkeita löytyy sekoituksista, kuten Syrah, Cinsault ja Carignan.  Charles Back on ansioitunut myös yhteiskunnallisesti ja on maassaan huomattava vaikuttaja. Hän on perustanut vuonna 1997 FairValley Farm Workers-yhdistyksen, joka tarjoaa maata viljelijöille ja näiden viinien myyntituottoja käytetään talojen rakennukseen alueen väestölle.

Paarlissa sijaitsevilla Backin 300 hehtaarin tarhoilla käppäilee siis vuohia, jotka ovat juustonvalmistuksen ohella ”olennainen osa” viinintekoa. Charles kertoi viinisekoituksia tehdyn jopa seuraamalla vuohia ja niiden rypälevalintoja tarhoilla. Näistä lajikkeista sitten tehtiin viini, jossa ovat viinitarhureina olleet varsinaiset asiantuntijat. www.fairview.co.za

Vuoden Kokki lähtee kiertueelle!

21.9. VUODEN KOKKI LÄHTEE KIERTUEELLE

Vuoden Kokki Henri Kotkavuori lähtee marraskuussa tien päälle. Hallitseva kokkien Suomen mestari esittelee taitojaan ja jakaa vinkkejä joka kotiin sopivien juhla-aterioiden valmistamiseksi. Vuoden Kokki -karavaani kiertää pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella, Turussa ja Oulussa. 

Kiertuepaikoilla Henri Kotkavuori valmistaa Valion keittiömestari Jani Lamminperän kanssa pyhäinpäivään ja isänpäivään sopivia kolmen ruokalajin ateriakokonaisuuksia. "Jaamme myös vinkkejä ja reseptejä loppusyksyn pyhiin sopiviin juhla-menuihin. Ruoanlaiton lomassa minua saa mielellään myös vetää hihasta esimerkiksi Vuoden Kokki -kilpailua tai alaa koskevissa kysymyksissä", Kotkavuori kehottaa.

Vuoden Kokki -kiertueaikataulu Stockmann-tavarataloissa

To 3.11. Tapiola

Pe 4.11. Itäkeskus

To 10.11. Tampere 

Pe 11.11. Turku

La 12.11. Helsingin keskusta

To 17.11. Oulu

Pe 18.11. Jumbo

Grüner Veltliner 2010 tasting

Helsingin Munskänkarna aloitti syyskauden maistelemalla Itävallan ”omaa” lajiketta, Grüner Veltlineria. Viinit olivat eri alueilta tai eri laatuluokista. Itävallan laatuluokat ovat kovassa myllerryksessä, on virallisia ja vapaaehtoisia luokituksia. Eri alueilla on omansa, tuottaja järjestöillä omansa. Siinä menee viinifriikkikin sekaisin mitä mikin oikein tarkoittaa. Kai pitää luottaa samaan kuin Saksassa, mitä enemmän sanoja viinin nimessä, sitä parempi:) Onneksi heillä on hyvät verkkosivut, mistä asiat voi käydä tarkastamassa www.austrianwine.com .

Markus Huber Grüner Veltliner Berg 2010 (Traisental)

Kukkea, hieman sulki, konsentraatiota, lupaava.

Weinberghof Fritsch Grüner Veltliner Schlossberg 2010 (Wagram)

Päärynää, vaaleaa luumua, anasta, mineraalinen, pitkä.

FX Pichler Grüner Veltliner Loibnerberg Smaragd 2010 (Wachau)

Samea, ei kunnossa.

Emmerich Knoll Grüner Veltliner Kreutles Federspiel 2010 (Wachau)

Leveä, runsas. Ananasta, vihreää omenaa.

Weingut Pollerhof Grüner Veltliner »Frau Mayer« 2010 (Weinviertel)

Aavistus kuplivuutta. Kevyt, karviaista, vihreää omenaa, kukkeutta ja mineraalisuutta.

Fritz Wieninger Grüner Veltliner Nußberg 2010 (Wien)

Valkopippuria, sitruunaa, omenaa, nuori mineraalinen.

Martin Nigl Grüner Veltliner Privat Pellingen 2010 (Kremstal)

Vihreää omenaa, päärynää, mausteisuutta, maku selkeä, nuori, tarvitsee aikaa.

Weingut Jurtschitsch Grüner Veltliner Käferberg 2010 (Kamptal)

Hieman kuplivuutta. Vaimea, nuori, Maun rakenne ok, mutta vaimea.

Jokerina joukossa: The Paddler Grüner Veltliner 2010, Uusi-Seelanti, Marlborough

Trooppista hedelmää, ruohoa, keitettyä kasvista. Pyöreä. Selkeästi erityylinen kuin itävaltalaiset.

HIeno sarja maistaa, mutta nauttivuus antaa vielä odottaa muutaman vuoden!